Raiteita ja baanoja Helsinkiin

Kaksi nuorta seisoo kadulla kaupunkipyörien kanssa. Taustalla on yksi Kalasataman tornitaloista.
Helsingin ja Espoon yhteiseen kaupunkipyöräverkostoon kuuluu lähes 4 600 pyörää. Pyöräasemia on Helsingissä 347 ja Espoossa 110. Vantaalla on käytössä 1 000 pyörää ja 120 asemaa. © Helsinki Partners / Jussi Hellsten

Kaupungin kasvaessa liikkujien määrä Helsingissä kasvaa. Kestävän liikkumisen edellytyksiä tuetaan edistämällä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräliikennettä. Uusia asuinalueita kehitetään etenkin raideliikenteen solmukohtiin ja kaupunkibulevardeiksi muutettavien väylien lähelle. Kävely-ympäristöjen viihtyisyyttä kehitetään erityisesti asemanseuduilla ja ydinkeskustassa.

Moni merkittävä raideliikennehanke Helsingissä on hyvässä vauhdissa. Helsingin ja Espoon yhdistävä pikaraitiotie, Raide-Jokeri, valmistuu etuajassa vuonna 2023. Kruunusillat-pikaraitiotie valmistuu Hakaniemen ja Laajasalon välille vuonna 2027. Länsi-Helsingin ja Viikin–Malmin raitioteiden valmistelu on edennyt suunnitellusti.

Helsingin pyöräverkko on laajentunut Raide-Jokerin rakentamisen yhteydessä. Vuoden 2022 merkittävin hanke oli Viikinbaanan valmistuminen Roihupellosta Oulunkylään. Lisäksi valmistui noin kilometri Pohjoisbaanaa Maaherrantiellä Oulunkylässä.

Myös liikenneturvallisuus Helsingissä on kehittynyt suotuisaan suuntaan, ja tavoitteena on, että liikenneonnettomuudet edelleen vähenevät. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi kaupunki on muun muassa alentanut nopeusrajoituksia ja lisännyt kameravalvontaa. Helsinki parantaa liikenneturvallisuutta myös rakentamalla entistä turvallisempia kävelyreittejä ja pyöräteitä.

Joissakin suurissa liikennehankkeissa ja -tavoitteissa edistyminen on toisaalta ollut toivottua hitaampaa. Joukkoliikenteen matkustajamäärät eivät ole palautuneet koronapandemiaa edeltävälle tasalle. Myöskään liikenteen päästöjen vähennykset eivät ole vähentyneet riittävän nopeasti, ja keinoja päästövähennysten vauhdittamiseen kartoitetaan. Pyörämatkojen osuus Helsingissä tehdyistä matkoista ei ole noussut tavoitteiden mukaisesti, ja pyöräliikenteen tavoiteverkon toteuttamista pyritään nopeuttamaan.

Kantakaupungin tavoiteverkon 142 kilometrin tavoitteesta oli vuonna 2022 toteutettu tai rakenteilla yhteensä 65 kilometriä. Baanaverkon 148 kilometrin tavoitteesta oli rakennettu tai rakenteilla noin 27 kilometriä.


Liikennesanastoa

Pikaraitiotiet ovat korkealaatuisia raitioliikenteen yhteyksiä. Perinteiseen kaupunkiraitiotiehen verrattuna niillä suurempi matkanopeus, suurempi matkustajakapasiteetti ja pidempi pysäkkiväli. Lisäksi radat erotetaan muusta katuliikenteestä häiriöiden vähentämiseksi.

Kaupunkibulevardi on puistokaduksi muutettu väylä, jonka ympäristöön voidaan suunnitella uutta rakentamista. Ensimmäisenä kaupunkibulevardiksi muutetaan Laajasalontie, jonne Kruunusillat-raitiotyömaa etenee vuonna 2023. Kaupunkibulevardilla voi liikkua autolla, raitiovaunulla, kävellen ja pyörällä. Kaupunkibulevardien lähistöille suunniteltavia asuin- ja työpaikka-alueita kutsutaan bulevardikaupungiksi.

Baanat ovat korkealaatuisten pyöräteiden verkosto, joka tarjoaa suoria, nopeita ja tasavauhtisia reittejä myös pitkille matkoille. Baanaverkko muodostaa valmistuessaan laajan seudullisen pyörätieverkoston. Baanojen rakentamisen lisäksi pyöräverkkoa parannetaan etenkin kantakaupungissa.

Vuonna 2023 ajankohtaisia hankkeita

Joukkoliikenne

1. Raide-Jokeri

Raide-Jokeri eli pikaraitiolinja 15 kulkee Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen. Reitti kulkee Viikin, Oulunkylän ja Leppävaaran kautta. Valmistuessaan linja korvaa runkolinjan 550, joka on seudun eniten käytetty bussilinja. Raide-Jokeri on valmistumassa ennakoitua nopeammin. Liikennöinti voi alkaa jo syksyllä 2023.

2. Kruunusillat

Kruunusillat-hanke yhdistää silloilla ja raitiotieyhteydellä Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman osaksi kantakaupunkia. Uusi raitiotie- ja siltayhteys otetaan käyttöön vuonna 2027. Samalla avautuu uusi merellinen ja nopea reitti pyöräilijöille ja jalankulkijoille.

Kruunusillat-hankkeen rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa. Vuonna 2023 rakentaminen etenee Koirasaarentieltä Laajasalontielle.

Havainnekuva uudesta Kruunuvuorensillasta iltavalossa.
Kruunuvuorenselän ylitse rakennetaan 1200 metriä pitkää Kruunuvuorensiltaa. Se on valmistuttuaan Suomen pisin silta.
© Helsingin kaupunki, Knight Architects ja WSP Finland

3. Kalasatamasta Pasilaan

Kalasataman ja Pasilan välille toteutetaan raitiotie, joka kulkee Vallilanlaakson kautta. Rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa, ja raitioliikenne alkaa vuonna 2024.

Kalasatamasta Pasilaan -hankkeessa tehdään valmistelevia rakennustöitä myös katu- ja puistoalueilla, jotka ovat raitiotien ympäristössä. Hankkeeseen kuuluvat lisäksi Hermannin rantatien peruskorjaus, Nihdin pohjoisosan esirakentaminen, pyöräliikenteen baanayhteys Vallilanlaaksossa ja Sörnäistentunnelin pohjoisen suuaukon rakentaminen.

4. Viikin–Malmin pikaraitiotie

Viikin–Malmin pikaraitiotie yhdistää aikanaan Viikin ja Malminkentän alueen Helsingin keskustaan. Malminkentältä suunnitellaan yhteyksiä Malmin aseman ja sairaalan suuntaan sekä Jakomäen suuntaan. Sieltä on mahdollista liittyä Vantaan ratikkaan.

Viikin–Malmin pikaraitiotie on parhaillaan yleissuunnitteluvaiheessa. Tarkemman suunnittelun jälkeen rakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna 2028.

5. Mäkelänkadun bulevardikaupungin pikaraitiotie

Tuusulanväylää ja sen ympäristöä aiotaan muuttaa bulevardikaupungiksi noin kolmen kilometrin matkalta. Tämä tarkoittaa, että nykyinen moottoritie muutetaan kaduksi, ja kadun varrelle rakennetaan uusia asuinalueita ja työpaikkoja.

Uudistettavalle katualueelle suunnitellaan liikennejärjestelyt autoille, pikaraitiotielle, busseille, jalankululle ja pyöräliikenteelle. Kun uudistukset on tehty, Mäkelänkatu jatkuu Käpylän pohjoisosasta Pakilan eteläosaan asti.

Käpylän aseman kohdalle suunnitellaan hyvät vaihtoyhteydet raitiotien, lähijunien ja bussien välille. Myös Käskynhaltijan tien liittymään suunnitellaan hyvät vaihtoyhteydet linjan 15 (Raide-Jokeri) kanssa.

Ennen tarkempaa suunnittelua alueelle laaditaan kaavarunko. Kaavarunko on tarkoitus asettaa nähtäville vuoden 2023 aikana. Alueen asemakaavat laaditaan kaavarungon pohjalta.

6. Länsi-Helsingin raitiotiet

Läntiseen Helsinkiin rakennetaan uusi pikaraitiotieyhteys, joka kulkee keskustasta Munkkiniemen, Haagan ja Lassilan kautta Kannelmäkeen. Tavoitteena on, että rakentaminen alkaa vuonna 2026.

Vihdintien pikaraitiotieksi kutsuttu yhteys yhdistää liikenteen solmukohtia. Samalla se palvelee asukkaita Huopalahdentien ja Vihdintien lähistöillä, jonne suunnitellaan täydennysrakentamista. Valimon asemalle toteutetaan vaihtoasema bussi-, raitio- ja lähijunaliikenteelle.

Kantakaupungissa Fredrikinkadulle, Topeliuksenkadulle ja Nordenskiöldinkadulle suunnitellaan uusia raitiotieosuuksia. Niiden avulla täydennetään kantakaupungin raitioverkkoa. Näin mahdollistetaan myös ruuhkautuvan bussiliikenteen vähentäminen alueella.

7. Jätkäsaaren raitiotiet

Jätkäsaaren raitiotieverkko on valmis kahta kääntöpaikkaa lukuun ottamatta. Tahitinkadun kääntöpaikan arvioidaan valmistuvan vuonna 2023, jolloin linja 8 jatketaan sinne.

Bunkkerin kääntöpaikan toteutus on viivästynyt, ja sen valmistumisarvio on nyt 2028. Kääntöpaikan valmistuttua linjalla 8 voi matkustaa Länsiterminaalista Ruoholahden metroasemalle.

8. Länsisataman pikaraitiotie

Kruunusillat-hankkeessa rakennetaan parhaillaan pikaraitiotieyhteyttä Laajasalon ja Hakaniemen välille. HSL:n linjastosuunnitelman mukaan Laajasalo–Hakaniemi-pikaraitiolinjan reittiä jatketaan myöhemmin Länsisatamaan.

Länsisataman pikaraitiotie -hankkeessa kehitetään olemassa olevaa raitiotiereittiä niin, että se soveltuu pikaraitiotieliikenteelle. Kehitettävä reitti kulkee Hakaniemestä Länsisatamaan Kaivokadun ja Kampin kautta. Hanke on yleissuunnitteluvaiheessa. Rakentamisen on tarkoitus alkaa Kaivokadun remontoinnin yhteydessä näillä näkymin vuonna 2026.

Kehittyvä baanaverkko

Baanat ovat laadukkaita suoria pyöräreittejä, joilla voi pyöräillä tasaista vauhtia. Baanaverkko muodostaa valmistuessaan 148 kilometrin mittaisen seudullisen pyörätieverkoston. Baanoja suunnitellaan ja rakennetaan osuus kerrallaan.

9. Pohjoisbaana

Käpylän asemalta suunnitellaan baanan rakentamista kohti Tikkurilaa. Pohjoisbaanaksi kutsuttu reitti on noin yhdeksän kilometriä pitkä pyöräliikenteen pääväylä.

Pohjoisbaanasta on jo hyväksytty yleissuunnitelma, johon tarkempi katu- ja puistosuunnittelu perustuu. Suunnittelu ja tuleva rakentaminen etenee vaiheittain. Ensimmäiseksi suunnitellaan Käpylän ja Oulunkylän välistä osuutta. Alueen katu- ja puistosuunnittelu aloitetaan vuonna 2024.

10. Pitäjänmäenbaana

Pitäjänmäenbaanasta laaditaan yleissuunnitelma. Siinä määritellään periaatteet, joiden pohjalta nykyinen junaradan suuntainen pyöräily- ja kävelyreitti voidaan kehittää baanaksi. Reitti kulkee Ilmalasta kohti Pitäjänmäen asemaa. Tarkempi toteutussuunnittelu tulee perustumaan yleissuunnitelmaan.

11. Pasilanbaana, Tilkanvierto ja Ratsastie

Tilkanviertoon ja Ratsastielle on suunniteltu pyöräkadut, joiden rakentaminen alkaa jo vuonna 2023. Kadut ovat osa Pasilanbaanan reittiä.

12. Itäbaana (Tupasaarentie - Hiihtäjäntie)

Itäbaana on tulevaisuudessa pyöräilyn pääväylä keskustasta itään, aina Sipoon rajalle asti. Itäbaanaa rakennetaan vaiheittain. Baanalle suunnitellaan nyt jatkoa Kulosaaren puistotieltä kohti Hiihtäjäntietä. Baana jatkuu metroradan varressa uudella linjauksella. Tavoitteena on, että osuuden rakentaminen voi alkaa vuonna 2024.

13. Itäbaana (Valurinkatu–Marjaniementie)

Itäbaanan yleissuunnittelu jatkuu Valurinkadun ja Marjaniementien välisellä osuudella. Osuudelle tehdään yleissuunnitelma ennen tarkempaa katu- ja puistosuunnittelua.

14. Munkkiniemenbaana

Munkkiniemenbaana on noin kuuden kilometrin pituinen pyöräliikenteen pääväylä, joka kulkee Mechelininkadulta kohti Tarvoa. Munkkiniemenbaanasta laaditaan ensin yleissuunnitelma. Siinä määritellään, millaisilla periaatteilla baana toteutetaan. Tarkempi suunnittelu aloitetaan, kun yleissuunnitelma on valmis.

Muita ajankohtaisia suunnitelmia

15. Linnankoskenkatu (Merikannontie – Nordenskiöldin aukio) ja Paciuksenkatu (Seurasaarentie – Merikannontie)

Linnankoskenkadulle ja Paciuksenkadulle tehdään katusuunnitelma. Kaduille rakennetaan yksisuuntaiset pyörätiet. Myös Paciuksenkadun risteysalueilla parannetaan pyöräliikenteen järjestelyjä. Linnankoskenkadulla parannetaan jalankulun olosuhteita uusien suojatie- ja risteysjärjestelyjen avulla.

Tavoitteena on, että katujen rakentaminen voi alkaa vuonna 2026, kun Mannerheimintien peruskorjaus on valmistunut. Linnankoskenkadun ja Paciuksenkadun remontissa uusitaan liikennejärjestelyjen lisäksi kunnallistekniikkaa.

16. Aleksis Kiven katu

Hämeentien ja Sturenkadun väliselle osuudelle rakennetaan yksisuuntaiset pyörätiet. Samalla uusitaan vesihuolto- ja lämpöverkostoa. Rakentaminen alkaa vuonna 2024.

17. Hämeentie (Kustaa Vaasan tie – Annalantie)

Hämeentielle (Kustaa Vaasan tien ja Annalantien väliselle osuudelle) rakennetaan erilliset jalankulku- ja pyörätiet. Kadunvarren pysäköintipaikat ja bussipysäkkien paikat muuttuvat hieman. Lisäksi Annalantien ja Koskelantien välisellä katuosuudella uusitaan maanalaista kunnallistekniikkaa, kuten vesijohtoja, viemäreitä ja kaapeleita. Rakentaminen alkaa näillä näkymin syksyllä 2023.

18. Jätkäsaarenlaituri

Jätkäsaaren kannaksen silta sijaitsee Ruoholahdenkanavan ja satama-altaan välissä. Silta on huonokuntoinen, joten kaupunki suunnittelee sen purkamista ja korvaamista uudella sillalla. Samalla kun silta uusitaan, alueelle on tarkoitus toteuttaa liikennettä sujuvoittavia kaistauudistuksia. Niitä suunnitellaan Jätkäsaarenlaiturin ja Hietalahdenrannan risteykseen.

19. Kulosaaren silta

Kulosaaren sillan perustuksissa on havaittu vaurioita, joiden vuoksi suunnitellaan sillan uusimista. Sillan uusimisen yleissuunnittelu on käynnissä, ja rakentaminen on tarkoitus toteuttaa lähivuosina.