Miten Helsinkiä suunnitellaan?

Yleiskaavassa osoitetaan yleispiirteisellä tasolla, miten asutus, palvelut, työpaikat, liikenne, luonto ja virkistysalueet sovitetaan maankäytön osalta yhteen. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osa-aluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Yleiskaava antaa maankäytölle suuntaa kymmeniksi vuosiksi. Voimassa oleva yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta.

Kaavarunko ja suunnitteluperiaatteet ovat yleiskaavaa yksityiskohtaisempia, ohjeellisia maankäyttösuunnitelmia, joita Helsingissä tehdään tarvittaessa asemakaavoituksen avuksi.

Asemakaavassa määrätään muita kaavavaiheita tarkemmin, mihin tarkoituksiin tiettyä aluetta voi käyttää ja kuinka paljon alueelle saa rakentaa. Määräykset koskevat esimerkiksi rakennusten korkeuksia, sijoittelua, suojelua ja rakentamistapaa.

Yleissuunnitelmia voidaan laatia yleisille alueille joko asemakaavan ohessa tai erikseen. Asemakaavan liitteeksi tehdään usein liikennesuunnitelma, jossa esitetään, miten katutila jaetaan eri liikennemuodoille.

Katu- ja puistosuunnitelmien sekä rakennussuunnitelmien avulla päätetään, miten asemakaava ja muut linjaukset käytännössä toteutetaan.

Erilaiset ohjelmat ja sitoumukset vaikuttavat kaavoituksen ja muun maankäytön suunnittelun lähtökohtiin. Kaupunkitasolla linjauksia on tehty esimerkiksi päästöjen vähentämisestä, luonnon monimuotoisuuden edistämisestä sekä asuntorakentamisen määrästä. Tarkempia tavoitteita asetetaan valtuustokausittain laadittavassa Helsingin kaupunkistrategiassa. Myös kansalliset ja seudulliset säädökset ja sopimukset asettavat suunnittelulle reunaehtoja.

Kaavoituksen eteneminen

Kaavoitus alkaa

Vireille tulevista kaavahankkeista kerrotaan Helsingin kaupungin verkkosivuilla. Asiasta tiedotetaan myös osallisille lähetettävällä kirjeellä ja lehti-ilmoituksella, elleivät kaavan vaikutukset ole vähäisiä.

Osallisilla tarkoitetaan muun muassa kaavoitettavan alueen maanomistajia, naapureita ja muita, joihin kaavoitus saattaa huomattavasti vaikuttaa.

Kaavoituksen alkaessa kaavoittaja laatii osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS), jossa kerrotaan, miten suunnittelun aikana voi kertoa mielipiteensä. Merkittävistä kaavahankkeista järjestetään asukkaiden näkemysten kartoittamiseksi usein asukastilaisuus tai -kysely.

Kaavaluonnos

Erityisen merkittävissä hankkeissa laaditaan kaavaluonnos ennen kaavaehdotusta. Luonnosaineistosta voi antaa palautetta.

Kaavaehdotus

Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville joko ennen lautakuntakäsittelyä tai sen jälkeen. Ehdotuksesta voi antaa palautetta.

Kun kaava on ollut nähtävillä, valmistelija laatii saapuneisiin muistutuksiin vastaukset ja tarvittaessa muuttaa ehdotusta. Jos tehdyt muutokset ovat olennaisia, tarkistettu ehdotus asetetaan uudelleen julkisesti nähtäville.

Kaavan hyväksyminen

Kaavaehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunkiympäristölautakunta. Jos kaavan vaikutukset ovat merkittävät, asia etenee sen jälkeen myös kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätettäväksi.

Ellei päätöksestä valiteta, kaava kuulutetaan voimaan.