Kaavat kaupunginosittain

Kartta, jolle on merkitty Helsingin suurpiirit.

Tällä sivulla on esitelty ajankohtaiset asemakaavat ja osayleiskaavat kaupunginosittain. Laajempaa ja ajantasaista tietoa kaavoista löytyy Helsingin karttapalvelusta (kartta.hel.fi).

Etelä-Helsingin kartta, jolle on merkitty katsauksessa mainitut asemakaava- ja osayleiskaavahankkeet.

Etelä-Helsinki

Suomenlinna

1. Suomenlinna

Suomenlinna on elävä kaupunginosa, Unescon maailmanperintökohde ja rakennusperintölailla suojeltu kohde. Suomenlinnassa ei toistaiseksi ole asemakaavaa. Laadittava asemakaava säilyttää Suomenlinnan käytön nykyisellään ja vahvistaa osaltaan alueen suojelua. Tavoitteena on saada kaavaehdotus nähtäville syksyllä 2023.

Punavuori, Kamppi ja Etu-Töölö

2 a ja b. Kampin ja Leppäsuon vanhat asemakaavat ajan tasalle

Kantakaupungin vanhoja asemakaavoja ajantasaistetaan ensin Kampissa ja Leppäsuolla. Eri vuosisatojen ja -kymmenten keskenään erityyppiset asemakaavat kaipaavat päivittämistä, sillä ne eivät vastaa kaikilta osin toteutunutta tilannetta ja yleiskaavan tavoitteita. Työn yhteydessä päivitetään myös rakennusten ja puistojen suojelua.

Työssä hyödynnetään kaupunginhallituksen hyväksymää keskustavisiota ja sen laatimisen aikana tehtyä vuorovaikutusta.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi kaavaluonnoksen 2022. Tavoitteena on, että tarkempi kaavaehdotus valmistuu syksyllä 2023, jonka jälkeen se asetetaan nähtäville. Kampin jälkeen kaavojen ajantasaistamista jatketaan muualla kantakaupungissa.

Kaavojen ajantasaistaminen ei koske uudisrakentamisen hankkeita. Ne vaativat edelleen erillisen asemakaavamuutoksen.

3. Hietalahdenranta

Hietalahdenrannan alueelle suunnitellaan lisärakentamista ja liikennejärjestelyjen uudistuksia. Tavoitteena on kehittää aluetta toimitila- ja palvelukeskittymänä sekä viihtyisänä jalankulkuympäristönä. Alueelle on laadittu vaihtoehtoisia ideasuunnitelmia, joista yksi on valittu jatkosuunnittelun pohjaksi.

Suunnitelmassa toimitilarakennukset sijoittuvat Hietalahdenaltaan kaakkoispuolelle. Samalla tutkitaan Hietalahdenrannan autoliikenteen pääreitin siirtämistä niin, että se kulkisi nykyisen Hietalahdenlaiturin myötäisesti. Näin Hietalahdentorin ja Hietalahdenaltaan ympäristö saataisiin viihtyisämmäksi ja vehreämmäksi kävely-ympäristöksi. Merenrantaan suunnitellaan pyöräily- ja kävelyreitti sekä oleskelualueita.

Asemakaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville loppusyksyllä 2023. Alue on varattu HGR Property Partnersille jatkosuunnittelua varten.

4. Kaartin lasaretti

Kortteliin suunnitellaan liike-, toimisto-, opetus- ja päiväkotitiloja. Vanhat kivitalot suojellaan ja muutetaan uuteen käyttöön.

Lisärakentaminen keskitetään korttelin länsikulmaan, nykyisten puutalojen paikalle sekä maanalaisiin tiloihin. Pihan alle on tarkoitus sijoittaa muun muassa päivittäistavarakauppa ja kaupunginosaa laajemmin palveleva pysäköintilaitos.

Tarkistettu asemakaavan muutosehdotus valmistuu arviolta syksyllä 2023.

Taka-Töölö

5. Töölöntori

Töölöntoria uudistetaan vuonna 2019 järjestetyn ideakilpailun voittajaehdotuksen mukaisesti. Tavoitteena on vahvistaa torin identiteettiä ja luoda Töölöntorista viihtyisä, elämyksellinen, ympärivuotiseen oleskeluun ja asiointiin houkutteleva kaupunkitila.

Asemakaavan muutos mahdollistaa uuden liikerakennuksen rakentamisen torin itälaitaan. Torialueella tehdään yleisiä parannuksia: päällysteet ja valaistus uusitaan, penkkejä ja istutuksia lisätään ja puita uusitaan ja istutetaan lisää.

Alueelle suunnitellaan myös muutoksia liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin. Tämän lisäksi varaudutaan tuleviin joukkoliikennehankkeisiin, kuten Topeliuksenkadun uusin kaupunkiraitiotiekiskoihin ja Pisararadan sisäänkäynnin rakentamiseen. Kaavaehdotus on julkisesti nähtävillä kesällä 2023.

Havainnekuva uudistetusta Töölöntorista kesällä. Etualalla on ihmisiä ja taustalla on hahmotelma uudesta liikerakennuksesta.
Töölöntoria uudistetaan. Suuntaa antava kuvitus. © Arkkitehtitoimisto Konkret Oy

6. Rajasaarentie 6

Päiväkoti Päiväpirtin tilalle suunnitellaan uutta, nykyistä suurempaa päiväkotirakennusta. Sen suunnittelusta on järjestetty yleinen arkkitehtuurikilpailu, jonka voittaneen ehdotuksen pohjalta on laadittu asemakaavaehdotus.

Merikannontien puolella sijaitsee suojeltu huvila Bråvalla. Sille muodostetaan oma tonttinsa, joka mahdollistaa toimitilakäytön. Rakennukseen on tarkoitus tulla kahvila- tai ravintolatiloja sekä mahdollisesti kokoontumis-, liike- ja toimistotiloja.

Tarkistettu kaavaehdotus valmistuu näillä näkymin keväällä 2024.

7. Lastenlinna

Entisen sairaalan korttelille suunnitellaan uutta käyttötarkoitusta. Kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas, alkuperäinen 1940-luvun sairaalarakennus torneineen suojellaan. Tarkoituksena on, että rakennus on jatkossa pääosin toimitilakäytössä.

Stenbäckinkadun ja Linnankoskenkadun varrelle 1950-luvulla valmistuneet laajennusosat on tarkoitus purkaa. Niiden tilalle suunnitellaan asuntojen rakentamista. Uudisrakentaminen sovitetaan valtakunnallisesti merkittävään Taka-Töölön rakennettuun kulttuuriympäristöön.

Tarkistettu asemakaavaehdotus menee kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn arviolta vuoden 2024 lopulla.

Lauttasaari

8. Länsiväylän ympäristön osayleiskaava

Osayleiskaavoitus koskee Länsiväylää ja sen lähialueita Koivusaaressa, Lauttasaaressa ja Salmisaaressa. Osayleiskaavatyön yleisenä tavoitteena on vähentää väylämäisen liikenneympäristön haittavaikutuksia asutukselle sekä selvittää Länsiväylän varren kaupunkirakenteen kehittämismahdollisuuksia Lauttasaaressa ja Salmisaaressa.

Osayleiskaavaluonnos on tavoitteena esitellä kaupunkiympäristölautakunnalle keväällä 2024.

9. Nahkahousuntie 6 ja Melkonkatu 4

Vattuniemessä suunnitellaan asuinkerrostalon laajennusta ja kattosaunan rakentamista osoitteessa Nahkahousuntie 6. Osoitteessa Melkonkatu 4 suunnitellaan asuinkerrostalon korottamista kerroksella. Kaavaehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville kesällä 2023.

10. Isokaari 24, 26 ja 28

Tonteille suunnitellaan kolmea uutta viisikerroksista asuinkerrostaloa. Tonteilla nykyisin sijaitsevat asuinrakennukset on tarkoitus purkaa. Uusien rakennusten mittakaava, suuntaus, kattomuoto ja julkisivumateriaalit jatkavat Isokaaren eteläreunan 1950-luvulla rakennettujen kerrostalojen sarjaa. Kaavaehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville kesällä 2023.

Havainnekuva kolmesta viisikerroksisesta asuinkerrostalosta.
Lauttasaareen Isokaarelle suunnitellaan kolmea asuinkerrostaloa. © Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja

11. Luoteisväylä 18–20

Tontin tyhjään osaan pihan puolelle suunnitellaan uutta viisikerroksista asuintaloa. Myös tontilla nykyisin oleva viisikerroksinen asuintalo säilytetään. Suunniteltava rakennus on harjakattoinen ja kapearunkoinen lamellitalo, jonka arkkitehtuuri sovitetaan huolellisesti ympäristöön.

Länsisatama: Jätkäsaari, Ruoholahti ja Lapinlahti

12. Kellosaarenranta

Kellosaarenrantaan kaavaillun asuinkorttelin suunnittelusta on luovuttu. Käytöstä poistettavan Kellosaarenranta-kadun tilalle kaavoitetaan puisto.

13. Länsisataman terminaali 1

Länsisataman terminaali 1 ajanmukaistetaan. Paikalle kaavoitetaan terminaalin lisäksi toimitilaa ja pysäköintiä. Lisäksi varaudutaan satamatunnelin rakentamiseen terminaalin alueella.

14. Satamatunneli

Jätkäsaaren, Ruoholahden, Lapinlahden ja Kampin alueilla suunnitellaan tunnelia Länsisataman satamaliikenteen tarpeisiin. Tavoitteena on, että kaavaehdotus valmistuu vuonna 2024.

15. Itämerenkatu ja Lepakonaukio

Itämerentorille, Lepakonaukiolle ja osoitteeseen Itämerenkatu 5 suunnitellaan korkeaa toimitilarakentamista. Suunnittelun tavoitteena on lisätä työpaikkoja ja palveluiden tarjontaa Ruoholahden metroaseman läheisyydessä. Kaavoitus on aloitettu kolmen alueella toimivan kiinteistöyhtiön aloitteesta. Tavoitteena on, että kaavaehdotus valmistuu vuoden 2023 aikana.

16. Hernesaari

Korkein hallinto-oikeus kumosi Hernesaareen aiemmin valmistellun asemakaavan. Alueen kaavoitus aloitetaan uudelleen syksyllä 2023.

Katajanokka, Kaartinkaupunki, Ullanlinna ja Kaivopuisto

17. Makasiiniranta ja Olympiaranta

Makasiinirantaa kehitetään kulttuuri- ja museorakennusten sijoittumispaikkana sekä museotoimintaa tukevien toimintojen alueena. Tavoitteena on luoda julkista, viihtyisää ja käveltävää kaupunkitilaa, joka yhdistää Kauppatorin ja Kaivopuiston. Nykyisin alue on pääasiassa sataman terminaalitoimintojen ja pysäköinnin käytössä.

Alueen kehittämisen pohjaksi järjestettiin kaksivaiheinen kansainvälinen laatu- ja konseptikilpailu. Alueen asemakaavoitus jatkuu vuosina 2023–2024 yhteistyössä kilpailun voittajan kanssa.

18. Kasarmitorin liikerakennus (Kasarmikatu 19a)

Kasarmitorilla sijaitsevan kaupparakennuksen tilalle on tarkoitus rakentaa kolmikerroksinen toimisto- ja liikerakennus. Päivittäistavarakauppa siirretään osittain kellariin. Maanalaisiin tiloihin on suunnitteilla myös pysäköintitiloja, jotka yhdistetään Kasarmitorin pysäköintilaitokseen.

Uudisrakennuksen ensimmäisiin kerroksiin sekä torin että Kasarmikadun puolella suunnitellaan liike- ja myymälätilaa. Kaksi ylintä kerrosta varataan toimistokäyttöön. Kaavaehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville syksyllä 2023.

19. Eteläsataman itäosa ja Katajanokanranta

Katajanokan ranta-alueet ja matkustajasatama on tarkoituksena liittää tiiviimmin osaksi kävelypainotteista keskustaa. Samalla vahvistetaan keskustan merellisyyttä. Suunnittelun tavoitteena on luoda uutta merellistä kaupunkitilaa rantabulevardeineen ja vetovoimaisine toimintoineen. Osana kokonaisuutta tutkitaan uudisrakentamisen paikkoja.

Alueen kehittämisen ja kaavamuutosten pohjaksi valmistellaan suunnitteluperiaatteet, jotka valmistuvat näillä näkymin kesällä 2023.

Kruununhaka

20. Meritullinkatu 33

Meritullinkadun ja Kristianinkadun kulmassa olevalle tontille suunnitellaan käyttötarkoituksen muutosta. Olemassa oleva nelikerroksinen rakennus ullakkoineen on tarkoitus muuttaa liike-, toimitila- ja asuinkäyttöön. Myös sisäpihalla sijaitsevalle kaksikerroksiselle rakennukselle suunnitellaan liike-, toimitila- ja asuinkäyttöä. Liike- ja toimitiloja tulee rakennusten kellarikerroksiin ja katutasoon.

Tavoitteena on, että kaavaehdotus on nähtävillä syksyllä 2023. Uusi asemakaava korvaa voimassa olevan kaavan, jossa tontti on merkitty opetus- ja sosiaalitoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi.

21. Kotisatama

Kaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa Helsingin kaupallisen reittiveneliikenteen kotisatama, Staran huoltotukikohta, Halkolaiturin veneilijöiden laituri, kelluva ravintola- ja saunarakennus sekä uutta julkista puistoa ja rantaa Kruununhaan asukkaille. Aluetta kehitetään osana Helsingin merellistä strategiaa. Tavoitteena on, että kaavaehdotus valmistuu keväällä 2024.

22. Liisankatu 1 (Sotamuseo) ja Maurinkatu 3

Entinen Sotamuseon tontti on tarkoitus jakaa kahdeksi eri tontiksi. Sotamuseon kasarmirakennukset ovat jatkossakin julkishallinnon ja julkisten palveluiden käytössä. Rakennuksiin on tarkoitus sijoittaa päiväkodin tiloja.

Piha-alue muodostaa uuden tontin, jonne suunnitellaan asuntojen lisärakentamista. Myös Maurinkatu 3:n tontille suunnitellaan täydennysrakentamista asumista varten. Maurinkadun puoleiseen uuteen asuinrakennukseen tulee lisäksi pieni kadulle avautuva liiketila. Tavoitteena on, että kaavaehdotus valmistuu syksyllä 2023.

23. Valtioneuvoston linna

Senaatintorin lähelle Valtioneuvoston linnan kortteliin suunnitellaan lisärakennusta. Tarkoituksena on, että umpikorttelin piha-alueelta puretaan entinen painotalo, ja uusi rakennus sijoitetaan sen tilalle. Näin mahdollistetaan Valtioneuvoston tilojen keskittäminen yhteen kortteliin.

Tavoitteena on saada tarkistettu kaavaehdotus kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn syksyllä 2023.

Kluuvi

24. Elielinaukio ja Asema-aukio

Elielinaukiolla selvitetään toimitilarakentamisen mahdollisuuksia. Tavoitteena on kehittää myös alueen maanalaisia yhteyksiä ja selkiyttää Asema-aukion liikennejärjestelyjä.

Alueelle on laadittu suunnitteluperiaatteet. Tavoitteena on, että asemakaava valmistellaan alueen suunnittelusta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta. Linja-autoliikenteen pysäkit siirretään Kamppiin.


Länsi-Helsingin kartta, jolle on merkitty katsauksessa mainitut asemakaavahankkeet.

Länsi-Helsinki

Kaarela

25. Ultramariinikuja, Kuninkaantammi

Kuninkaantammen keskustan korttelissa Ultramariinikujalla muutetaan asemakaavaa. Suomen ympäristökeskuksen laboratoriorakennukset ovat jääneet tyhjilleen, ja kortteliin suunnitellaan uutta asuntorakentamista ja toimitilaa.

26. Kuninkaantammen eritasoliittymä ja ympäristö

Hämeenlinnanväylälle on suunniteltu uutta Kuninkaantammen eritasoliittymää sekä siihen liittyviä katuja ja liikennejärjestelyjä. Lisäksi kaupunki selvittää muuta maankäyttöä liittymän ympäristössä. Nämä alueet kaavoitetaan erillisenä kaavahankkeena myöhemmin.

27. Malminkartano, Vellikellontie 4

Vellikellontien päähän suunnitellaan uutta rakentamista. Olemassa oleva kaksikerroksinen teollisuuden tuotantorakennus puretaan. Uudessa suunnitelmassa tontille kaavaillaan pistemäistä puukerrostaloa, johon yhdistyy matalampi puinen lamelliosa.

Rakennuksiin on tarkoitus sijoittaa asuntoja. Puustellinpolun puolelle suunnitellaan myös liiketiloja.

28. Malminkartano, Arentitie 2, 4 ja 6

Arentitien varteen suunnitellaan asuinkerrostaloja. Nykyiset huonokuntoiset rakennukset puretaan. Niiden tilalle tutkitaan uusien 4–8-kerroksisten rakennusten sijoittamista.

29. Malminkartanonhuippu

Malminkartanon täyttömäki ympäristöineen on suosittu virkistysalue. Alueelle laaditaan asemakaava, jonka tavoitteena on mahdollistaa monipuolinen virkistyskäyttö ja siihen liittyvät palvelut.

30. Kannelmäen peruskoulu

Osoitteeseen Runonlaulajantie 40 suunnitellaan uutta, nykyistä koulurakennusta suurempaa peruskoulua. Olemassa olevat koulurakennukset on tarkoitus purkaa.

31. Kannelmäki, Laulukujan alue

Laulukujan varteen suunnitellaan uusia asuinkerrostaloja ja pysäköintilaitosta. Pysäköintilaitoksen maantasokerrokseen tulee liiketiloja.

32. Kannelmäki, Urkupillintie 7

Osoitteeseen Urkupillintie 7 suunnitellaan uuden kerrostalon rakentamista täydennysrakentamisena. Tavoitteena on, että tarkistettu kaavaehdotus valmistuu vuoden 2023 aikana.

Munkkiniemi

33. Munkkivuoren ja Talinrannan suunnitteluperiaatteet

Munkkivuoren ja Talinrannan alueelle laaditaan suunnitteluperiaatteet. Tavoitteena on tutkia asuntojen täydennysrakentamisen tarkempaa sijoittamista alueelle yleiskaavan pohjalta. Suunnitteluperiaatteissa tutkitaan myös alueen liikenteellisiä ratkaisuja ja palveluverkon mahdollisia muutoksia. Alueen rakennettua ympäristöä on inventoitu viime vuosina. Alueen ominaispiirteet sekä maisema-, luonto-, virkistys- ja muut arvot otetaan huomioon suunnittelussa. Suunnitteluperiaateluonnos oli nähtävillä keväällä 2023.

34. Huopalahdentien katualue ympäristöineen

Kaavahankkeessa tutkitaan muun muassa Huopalahdentielle rakennettavan pikaraitiotien sekä Huopalahdentien ja Turunväylän liittymäalueen muutoksen edellyttämät asemakaavan muutostarpeet Munkkiniemen aukion ja Vanhan Viertotien välisellä alueella. Hanke on osa Läntisen bulevardikaupungin kehittämistä.

Pikaraitiotien pysäkit tullaan sijoittamaan Munkkiniemen aukion, tulevan Kivitorpanaukion sekä Munkkivuoren ostoskeskuksen aukion läheisyyteen. Aukioita kehitetään osana Läntisen bulevardikaupungin kaupunkikuvallista kokonaisuutta. Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä alkuvuodesta 2023.

Suuntaa antava havainnekuva uudistetusta Huopalahdentiestä. Kadulla kulkee raitiovaunu, autoja, pyöräilijöitä ja jalankulkijoita.
Huopalahdentielle suunnitellaan pikaraitiotietä.

35. Niemenmäen länsipuoli

Niemenmäen länsipuolta kehitetään osana Läntistä bulevardikaupunkia. Huopalahdentien linjausta siirretään nykyisestä sijainnistaan länteen (Rakuunantien ja Ulvilantien eteläisen liittymän välillä). Tällöin Niemenmäen länsipuolelle vapautuu rakennusmaata.

Alueelle suunnitellaan asuinrakentamista ja kivijalkaliiketiloja. Puustoinen kalliorinne voidaan säilyttää pääosin rakentamattomana. Hankkeeseen kuuluu myös rakentumattoman toimistotontin osa Huopalahdentien länsipuolella. Kaavoitus on aloitettu vuoden 2023 alkupuolella.

36. Munkkivuoren ostoskeskus

Munkkivuoren ostoskeskusta kehitetään alueen keskeisenä liike- ja palvelukeskuksena. Päivittäistavarakaupat on tarkoitus sijoittaa tontin pohjoisosan uudisrakennukseen. Samalla tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa asumista uudisrakennuksen yhteyteen.
Munkkivuoren ostoskeskus on Suomen ensimmäisiä ostoskeskuksia. Se on osa Munkkivuoren kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti merkittävää kokonaisuutta.

Haaga

37. Länsi-Haaga

Uudelle Länsi-Haagan alueelle suunnitellaan kaupunkimaista ympäristöä, jossa on asuinkortteleita, liiketiloja, puistoa ja oleskelupaikkoja. Alueelle tulee myös päiväkoti. Tavoitteena on säilyttää Riistavuorenpuiston alueen olemassa olevaa viheraluetta.

Kaavaehdotus tulee nähtäville arviolta vuoden 2023 aikana. Alueen kaavoitus on osa Läntisen bulevardikaupungin ja uuden pikaraitiotieyhteyden kehittämistä.

38. Kivihaantie 5

Osoitteessa Kivihaantie 5 suunnitellaan kerrostalotontin täydentämistä yhdellä asuinkerrostalolla. Tavoitteena on, että kaavaehdotus tulee nähtäville vuoden 2023 aikana.

Pitäjänmäki

39. Patterimäen itäosa

Patterimäen itäiselle alueelle suunnitellaan asemakaavan muutosta tulevan Raide-Jokerin tunneliaukon ympäristöön. Kaavoitus on aloitettu uudestaan, koska hallinto-oikeus kumosi Patterimäen asemakaavaehdotuksen vuonna 2020. Täydennysrakentamista suunnitellaan nyt pienemmälle alueelle Pitäjänmäentien ja Pajamäentien varteen sekä Pajamäen asuntoalueen pohjoisreunalle. Suunnittelun aikana tutkitaan erilaisia toteutusvaihtoehtoja. Kaavaehdotus tulee nähtäville arviolta vuoden 2024 aikana.

40. Kutomotie 4 ja 6

Osoitteisiin Kutomotie 4 ja 6 suunnitellaan kahta uutta asuinkerrostaloa vanhojen teollisuusrakennusten tilalle. Kutomotie 6:ssa sijaitsee myös suojeltu toimitilarakennus, jonka käyttötarkoituksen muutosta tutkitaan.

Kaavoitus on aloitettu keväällä 2023. Kaavaehdotus tulee nähtäville arviolta vuoden 2024 alkupuolella.

41. Arinatie 7, 9, 11, 13 ja 15

Viisi teollisuustonttia Arinatiellä on tarkoitus yhdistää yhdeksi toimitilatontiksi. Tontille suunnitellaan uutta, neljäkerroksista toimitilarakennusta. Kaavoitus alkaa kesällä 2023.

Ruskeasuo

42. Paraistentie 3

Osoitteessa Paraistentie 3 sijaitseva tontti jää tyhjilleen Rudolf Steiner -koulun muuton myötä. Tontille suunnitellaan pääosin asuinrakentamista. Kaavoitus on aloitettu vuonna 2020.

Nykyisin Paraistentiellä ja Lehtikuusentiellä sijaitsevien Rudolf Steiner -koulujen toiminta on tarkoitus keskittää osoitteeseen Lehtikuusentie 4. Siellä olevaa koulurakennusta on tarkoitus laajentaa osittain Lehtikuusentie 6:n tontille. Laajennus edellyttää Lehtikuusentie 6:ssa sijaitsevan koulurakennuksen purkamista.

43. Paraistentie 15 ja 17

Opiskelija-asuntolarakennusten tonteille suunnitellaan lisää opiskelija-asuntoja. Suunnittelualueen eteläosan pysäköintialueelle kaavaillaan noin viisikerroksista uudisrakennusta.
Suunnittelun aikana tutkitaan kahta erilaista toteutusvaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa osa nykyisistä tiloista säilytettäisiin. Toisessa vaihtoehdossa nykyiset rakennukset korvattaisiin kokonaan uusilla, suuremmilla asuntoloilla. Kaavaehdotus on tulossa nähtäville arviolta syyskaudella 2023.

Meilahti

44. Meilahden kartanon alue

Meilahden kartanon aluetta kehitetään aktiivisena kulttuuri- ja virkistystoiminnan alueena. Kaupunki on järjestänyt kilpailun, jolla on haettu ostajaa, kunnostajaa ja kehittäjää alueen suojelluille rakennuksille. Entisen taidemuseon tilalle on mahdollista suunnitella uusi rakennus. Vaihtoehtoisesti rakennukselle voi suunnitella uutta käyttöä rakennusta hieman laajentaen. Kartanopuisto ja rantareitti säilytetään julkisessa käytössä.

Valitun kilpailuehdotuksen pohjalta laaditaan tarvittaessa kaavaehdotus. Suunnittelu perustuu alueen kaavaluonnokseen.

Valokuva Meilahden kartanon päärakennuksesta ja Tanssipaviljongista.
Meilahden kartanon päärakennus ja Tanssipaviljonki ovat suojeltuja kohteita. © Annamari Tolonen / Helsingin kaupunki

45. Mäntytie 14

Meilahden Englantilainen koulu on muuttamassa uusiin tiloihin Etelä-Haagaan. Tyhjilleen jäävä huonokuntoinen koulurakennus on tarkoitus purkaa, ja tontille suunnitellaan asuinrakennuksia. Kaavaehdotus on tulossa nähtäville vuoden 2023 aikana.


Keskisen Helsingin kartta, jolle on merkitty katsauksessa mainitut asemakaava- ja osayleiskaavahankkeet.

Keskinen Helsinki

Kallio

46. Linnunlaulu

Linnunlaulun asemakaavaa uudistetaan Kalliossa ja Taka-Töölössä. Kaavan muutos koskee valtakunnallisesti arvokasta huvila- ja puistoympäristöä, Töölönlahden pohjoisia ranta-alueita, vesialuetta, katu- sekä rata-aluetta. Tarkoituksena on suojella huvila- ja puistoympäristö ja parantaa puistoalueen käytettävyyttä. Rautatiealueelle määritellään rajaukset.

Tavoitteena on keskeisen puistoalueen virkistyskäytön kehittäminen Töölönlahtea ympäröivän kävelyraitin sekä puistoalueen olosuhteita parantamalla. Asemakaavoitus aloitetaan arviolta syksyllä 2023.

47. Hämeentie 3

Hämeentien ja Näkinkujan kulmaan suunnitellaan täydennysrakentamista. Tavoitteena on, että kaavaehdotus valmistuu loppuvuodesta 2023.

Näkinkujan puolella oleva kaksikerroksinen liikerakennus on tarkoitus purkaa ja korvata asuinrakennuksella. Uudesta rakennuksesta suunnitellaan osittain seitsemän- ja osittain kahdeksankerroksista. Hämeentien puoleinen liike- ja toimistorakennus säilyy, ja sen katolle rakennetaan sisäänvedetty lisäkerros.

48. Kuntatalo (Toinen linja 14)

Kuntatalon tonteille suunnitellaan käyttötarkoituksen muutosta ja täydennysrakentamista. Asemakaavoitus aloitetaan kesällä 2023.

Nykyisin alueella sijaitsee 1980-luvulla valmistunut hallintorakennus. Tavoitteena on säilyttää sen keskiosa ja mahdollistaa rakennuksen osittainen purkaminen. Tontin pohjois- ja eteläosaan suunnitellaan uusia asuntoja ja maantasokerrokseen liiketiloja. Täydennysrakentamisen korkeus sovitetaan ympäröivän kaupunkirakenteeseen.

Ilmakuva, johon on sovitettu havainnekuva Kuntatalon uudistuksista.
Kuntatalon yhteyteen suunnitellaan täydennysrakentamista Kalliossa. © Verstas Arkkitehdit Oy

Alppiharju

49. Hangonkadun kortteli

Hangonkadun korttelin kaupunkikuvallisesti arvokkaat, 1900-luvun alun suojellut rakennukset muutetaan asuinkäyttöön. Samalla Viipurinkadun varteen suunnitellaan täydennysrakentamista. Tavoitteena on arvokkaan pihapiirin eheyttäminen ja katutilan elävöittäminen. Asemakaavoitus aloitetaan näillä näkymin syksyllä 2023. Aiemmin Hangonkadun kortteli on ollut sosiaalitoimen käytössä.

50. Alppilan pohjoisosa, Savonkadun ympäristö

Kaupunki suunnittelee Savonkadun ympäristöön uutta toimitila- ja asuinaluetta yhteistyössä NCC:n ja Alppitalon kiinteistön kanssa. Savonkatua kehitetään viihtyisäksi katutilaksi. Nykyistä nelikaistaista läpiajoväylää kavennetaan ja jalankulun sekä pyöräilyn poikittaisyhteyksiä lisätään.

Uudet rakennukset on tarkoitus sijoittaa kadun varrelle niin, että keskeiset avokalliot voidaan säilyttää. Alueen poikki etelä–pohjoissuunnassa kulkevaa viheryhteyttä pyritään parantamaan. Suunnittelun osana tutkitaan keinoja hiilineutraaliin kaupunkikehittämiseen. Tavoitteena on, että alueen asemakaavaehdotus valmistuu syksyllä 2023.

Vallila

51. Vallilan toimitila-alue

Vallilan toimitila-aluetta kehitetään omaleimaisena yritysten, palvelujen ja kulttuuritoiminnan sijaintipaikkana. Urbaani ja rosoinen luonne toimii kehittämisen lähtökohtana. Alueen arvokas rakennuskanta suojellaan.

Aluetta kehitettäessä mahdollistetaan nykyisen toiminnan jatkuminen, monipuolistaminen ja kasvu sekä uuden yritystoiminnan sijoittuminen alueelle. Alueelle on laadittu suunnitteluperiaatteet, jotka toimivat lähtökohtana asemakaavan muutoksille.

52. Kuortaneenkatu 4

Tontille suunnitellaan 6–10-kerroksista toimistorakennusta. Uusi rakennus täydentää olemassa olevan umpikorttelin kokonaiseksi. Tarkistettu kaavaehdotus valmistuu arviolta syksyllä 2023.

53. Hattulantie 2

Kangasalantien ja Hattulantien kulmaan, Stadin ammattiopiston rakennuksen viereen suunnitellaan täydennysrakentamista. Nykyisen tontin reunasta erotetaan oma tonttinsa uudelle asuinkerrostalolle.
Olemassa olevaa puustoa pyritään säilyttämään mahdollisuuksien mukaan. Vanhan oppilaitosrakennuksen suojelutarve arvioidaan kaavoituksen yhteydessä. Tavoitteena on, että kaavaehdotus valmistuu keväällä 2024.

54. Konepajan sähköjunahalli (Teollisuuskatu 16)

Konepajan alueella sijaitseva sähköjunahalli puretaan, ja sen tilalle rakennetaan alueelle sopivaa modernia toimitilaa. Hankkeesta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, joka päättyi alkuvuodesta 2023. Kilpailutyö toimii pohjana jatkosuunnittelulle. Tavoitteena on, että kaavaehdotus valmistuu vuoden 2024 aikana.

Havainnekuva kävelijöistä liikkumassa uudistetulla Konepajan alueella. Etualalla on matalia rakennuksia ja taustalla uusia, korkeampia kerrostaloja.
Konepajan alueen arkkitehtuurikilpailun voittajaksi valittiin ehdotus ”A roof for Helsinki”. © MassLab Porto, AFRY ja AFRY Ark Studio

Toukola

55. Jan-Magnus Janssonin aukio 5 ja 6

Alueelle suunnitellaan uutta erillistä kuusikerroksista kerrostaloa, johon tulee opiskelija-asuntoja. Pohjakerrokseen kaavaillaan katutilaan avautuvaa yhteiskäyttöistä tilaa. Katolle suunnitellaan saunaosasto.

Kumpula

56. Kätilöopiston sairaala

Entiselle Kätilöopiston sairaalan rakennukselle suunnitellaan uutta käyttötarkoitusta. Rakennuksen soveltuvuutta asumiseen ja majoitustoimintaan tutkitaan. Kätilöopiston uudesta käytöstä on meneillään suunnittelukilpailu. Ehdotus asemakaavasta on valmis arviolta vuonna 2024.

57. Kumpulan kärki

Koskelan varikon korttelista suunnitellaan uutta varikko-, palvelu- ja asuinkorttelia. Korttelin keskelle tulee uusi puisto ja pieni kenttä. Tavoitteena on, että kiertotalous on vahvasti mukana rakennusten, tilojen ja toimintojen suunnittelussa. Kaarihalli, entinen bussivarikko sekä asuin- ja toimistorakennus Ananastalo on tarkoitus säilyttää. Tavoitteena on, että kaavaehdotus valmistuu vuonna 2023.

Käpylä

58. Käpylän yhtenäiskoulu, Louhentie 3

Käpylässä suunnitellaan Yhtenäiskoulun laajentamista. Kaavoituksen tarkoituksena on mahdollistaa uusien keittiö- ja opetustilojen rakentaminen koulun tontille. Laajennusosien toteuttaminen edellyttää tontin vähäistä laajentamista puistoalueelle. Ehdotus asemakaavasta on valmis arviolta vuonna 2024.

59. Karjala-talo (Käpylänkuja 1)

Karjala-taloa kehitetään kokoontumistilana, Käpylän kaupunginosakeskuksena ja kulttuurirakennuksena. Rakennukseen suunnitellaan myös asumista. Tarkoituksena on korottaa rakennusta kahdella lisäkerroksella.

60. Mäkelänkadun bulevardikaupunki

Tulevaisuudessa Mäkelänkatu jatkuu Käpylästä Pakilaan asti kaupunkimaisena katuna nykyisen moottoritien paikalla. Kadun ympärille suunnitellaan uusia asuin- ja työpaikka-alueita. Mäkelänkadun uusi pikaraitiotie yhdistyy kantakaupungin raitioverkkoon ja poikittaisiin raideyhteyksiin. Käpylän asemasta kehitetään laadukas joukkoliikenteen vaihtoasema.

Alueelle laaditaan kaavarunko, jonka pohjalta valmistellaan alueen asemakaavan muutokset. Kaavarunko on tarkoitus asettaa nähtäville vuoden 2023 aikana.

61. Koskelantien ja Mäkelänkadun kulma

Käpylässä sijaitsevalle Kelan tontille osoitteessa Koskelantie 5 sekä tontin länsipuolella sijaitsevalle huoltoaseman alueelle haetaan kehittämisvarausta. Varauksenhakijan tavoitteena on kehittää Koskelantien ja Mäkelänkadun risteysalueen ympäristöä sekä muodostaa Kelan ja huoltoaseman tonteista yhtenäinen kortteli.

Aluetta kehitetään asuntorakentamiseen, ja rakennusten kivijalkaan tulee myös liiketilaa. Kaupunki tutkii ajoyhteyden järjestämistä Sofianlehdonkadulle Vähänkyröntien kautta Koskelantien sijaan. Kehittämisvarausvaiheen aikana kaupunki käynnistää asemakaavan muutosprosessin.

Koskela

62. Koskelan koulu ja päiväkoti

Koskelassa suunnitellaan koulun ja päiväkodin laajennusta. Olemassa olevat rakennukset peruskorjataan ja niiden väliin rakennetaan kolmikerroksinen laajennusosa. Tarkistettu kaavaehdotus valmistuu vuoden 2023 loppupuolella.

Sörnäinen ja Hermanni

63. Merihaan täydennysrakentaminen

Tavoitteena on kehittää Merihakaa kokonaisuutena, ja sen myötä kunnostaa olemassa olevaa ja tunnistaa sijainteja mahdolliselle täydennysrakentamiselle. Tavoitteena on tunnistaa alueen kaupunkikuvalliset ja historialliset arvot sekä yhdistää alue ympäristössä tapahtuviin muutoksiin.

Aluetta kattavat suunnitteluperiaatteet valmistuvat näillä näkymin kesällä 2023, ja niiden pohjalta aloitetaan asemakaavan laatiminen.

64. Sörnäistenranta

Suvilahden ja Sörnäisten rantatien välisellä alueella selvitetään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Keskeinen tavoite on luoda uutta julkista tilaa ja ranta-aluetta. Tarkistettu asemakaavaehdotus valmistuu vuoden 2023 aikana.

65. Hanasaari

Käytöstä poistuvan hiilivarastoalueen tilalle Hanasaareen suunnitellaan uutta urbaania asuntovaltaista aluetta noin 4500 asukkaalle. Rannoille suunnitellaan virkistyskäyttöä. Voimalarakennus ei kuulu kaava-alueeseen.

Pasila

66. Keski-Pasilan tornialueen keskiosa

Pasilan tornialueen keskiosalle laaditaan asemakaava 32-kerroksista toimistotornia varten. Rakennus ylittää Teollisuuskadun. Rakennukseen on sisäänkäynnit sekä Pasilan sillan että Veturitien tasolta. Sisäänkäyntien yhteydessä on kadunvarsiliiketilaa.

Jalankulkuyhteys Veturitallien maantasosta Pasilansillalle toteutetaan portailla. Ne tulevat rakennuksen itäpuolelle pääradan viereen.

67. Keski-Pasilan tornialueen länsiosa

Keski-Pasilan tornialueen länsiosaan, Pasilankadun ja Veturitien väliselle alueelle on tarkoitus toteuttaa neljä tornitaloa sekä paviljonkirakennus. Lisäksi suunnitellaan julkista aukiotilaa ja kävelyreittejä alueen läpi. Asemakaavan muutos laaditaan Helsinki High-rise -kilpailussa toiseksi tulleen ehdotuksen pohjalta. Kaavaehdotus esitellään kaupunkiympäristölautakunnalle arviolta vuoden 2024 lopulla.

68. Veturitallinpiha

Veturitallinpihan suunnitteluperiaatteet valmistellaan uudelleen, kun lähiympäristön hankkeet etenevät. Tavoitteena on aiempaa esitystä jonkin verran tiiviimpi, toiminnallisesti monipuolinen alue, jonka osana on kaupunginosapiha.

69. Hakamäki

Hakamäen aseman seudulle suunnitellaan työpaikkarakentamista noin 2 000 työntekijälle. Suunnitelmassa varaudutaan myös uuteen raitiovaunureittiin, joka kulkisi Televisiokatua pitkin Pohjois-Pasilaan.

70. Opastinsilta 1 ja 2

Kahteen Itä-Pasilan reunalla sijaitsevaan kortteliin kaavoitetaan nykyisten rakennusten tilalle uusia, suurempia asuinrakennuksia. Uudisrakennukset ovat pääosin kahdeksankerroksisia, ja kortteleissa on myös kaksi asuintornia.

Opiskelija-asuntorakennus säilytetään suojelumerkinnällä. Eteläistä korttelia laajennetaan itään nykyiseen puistoon niin, että se on samassa linjassa pohjoisen korttelin itärajan kanssa.
Kaavaehdotukseen on tehty tarkennuksia sen nähtävillä olon jälkeen. Tarkistettua asemakaavaehdotusta käsitellään kaupunkiympäristölautakunnassa vuoden 2023 aikana.

71. Yleisradion alue

Yleisradion aluetta suunnitellaan pitkän aikavälin tarpeet huomioiden. Aluetta kehitetään työpaikka-alueena ja nykyistä monimuotoisempana elävänä kaupunkialueena. Suunnitteluun sisältyy Ylen mediakeskus, työpaikkoja, asumista ja palveluja.

Alueen läpi kulkevia yhteyksiä parannetaan, ja alueen keskelle suunnitellaan puisto. Suunnittelun aikana tarkistetaan Pohjois-Pasilaan suuntautuvan raitiotievarauksen linjausvaihtoehdot Ilmalassa.
Kaavaehdotus valmistuu näillä näkymin vuodenvaihteessa 2024–2025.


Pohjois- ja Koillis-Helsingin kartta, jolle on merkitty katsauksessa mainitut asemakaava- ja osayleiskaavahankkeet.

Pohjois- ja Koillis-Helsinki

Oulunkylä

72. Oulunkylän keskusta

Oulunkylän keskustaa uudistetaan. Alueesta kehitetään viihtyisää, monipuolista ja vetovoimaista kaupunginosakeskusta, jossa on helppo liikkua. Suunnitelmissa on asuntoja, liiketilaa katutasoon, uusi Oulunkylän tori sekä uusi perhe- ja hyvinvointikeskus radan varteen. Alueen kirjastolle, nuorisotilalle ja työväenopistolle suunnitellaan uudet tilat. Lisäksi vanha asema on tarkoitus suojella. Tavoitteena on, että kaavaehdotus valmistuu vuonna 2023.

73. Oulunkyläntien ympäristö

Alueelle suunnitellaan 500 lapsen peruskoulua ja uutta asumista. Lautakunta palautti joulukuussa 2022 kaavaehdotuksen valmisteluun. Tavoitteena on, että kaavaehdotus valmistuu vuonna 2024.

74. Torivoudintie 1

Asemakaavan muutos mahdollistaa uuden kerrostalon rakentamisen ja nykyisen rakennuksen korottamisen.

Pakila

75. Pakilantie 57 ja 58

Pakilantien varteen suunnitellaan kerrostaloja. Asemakaavamuutos on vireillä tonteilla osoitteessa Pakilantie 57 ja 58. Tavoitteena on, että kaavaehdotus tulee nähtäville syksyllä 2023. Alueelle laaditut suunnitteluperiaatteet ohjaavat Pakilantien varrella vireille tulevia asemakaavamuutoksia.

76. Länsi-Pakilan pientaloalue 2023

Länsi-Pakilan pientaloalueella suunnitellaan tonttien tehostamista eli lisä- ja täydennysrakentamista. Asemakaavamuutosta valmistellaan 26 tontille. Kaavamuutoksia ovat hakeneet tonttien omistajat ja heidän sopimuskumppaninsa.

Kaupunkiympäristölautakunnan hyväksymät suunnitteluperiaatteet toimivat suunnittelun pohjana. Tavoitteena on, että tarkistettu kaavaehdotus esitellään lautakunnalle keväällä 2024.

Tuomarinkylä

77. Kuusmiehentien ja Tuohuskujan ympäristö (Paloheinä)

Asemakaavamuutos koskee neljää tonttia, joille suunnitellaan kolmi- ja nelikerroksisia asuinkerrostaloja. Korttelialueeseen liitetään lähivirkistysaluetta. Tavoitteena on, että kaavaehdotus tulee nähtäville kesällä 2023.

78. Paloheinän jokamiesgolfkentän laajennus

Jokamiesgolfkenttää suunnitellaan laajennettavaksi nykyisestä yhdeksänväyläisestä kentästä täysimittaiseksi 18-väyläiseksi kentäksi. Tavoitteena on, että tarkistettu kaavaehdotus esitellään kaupunkiympäristölautakunnalle vuonna 2024.

Viikki

79. Viikinrannan–Lahdenväylän osayleiskaava

Osayleiskaavan avulla laajennetaan kantakaupunkia Lahdenväylän suunnassa, tiivistetään kaupunkirakennetta Viikin−Malmin pikaraitiotien joukkoliikennevyöhykkeellä sekä turvataan Vanhankaupunginlahden Natura-arvot.

Valtakunnallisen joukko- ja tavaraliikenteen kannalta tärkeän Lahdenväylän toimivuus varmistetaan. Tavoitteena on samalla parantaa sen sovitusta kehittyvään kaupunkirakenteeseen ja vähentää sen haitallisia ympäristövaikutuksia.

80. Keski-Viikin kaavarunko

Raide-Jokerin reitin läheisyydessä on tarkoitus kehittää Viikin Tiedepuiston ja yliopiston aluetta. Aluetta suunnitellaan tärkeänä osaamisen keskuksena, johon tulee uusia asuntoja 4 000–7 000 ihmiselle. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota muun muassa ilmastoviisaaseen rakentamiseen ja laadukkaan kävely-ympäristön luomiseen.

81. Gardenian alue

Gardenian tontille ja sen lähiympäristöön suunnitellaan uusia liikennejärjestelyitä ja täydennysrakentamista. Entisen talvipuutarhan rakennus säilyy.

82. Maakaarenkuja 2

Viikkiin Lahdenväylän läheisyyteen valmistellaan kaavamuutosta rakentamattomalle tontille, joka on nykyisin varattu toimitila-, opetus- ja tutkimuskäyttöön. Tontille suunnitellaan uutta asuinkorttelia.

83. Kivikon helikopterikenttä

Pelastusasemaa varten kaavoitetulle tontille suunnitellaan asemakaavan muutosta Kivikonkujan varressa. Voimassa olevan kaavan mukaan tontille on voinut sijoittaa muun muassa helikopterikentän, huoltorakennuksen ja maanalaisia tiloja. Asemakaavaa suunnitellaan muutettavaksi siten, että myös tontin kaupallinen käyttö helikopterikenttänä olisi mahdollinen.

84. Viikinmäen keskiosa

Vuonna 2017 vireille tullutta kaavamuutosta jatketaan aikaisempaa laajemmalla alueella. Asemakaavan muutos koskee Aleksanteri Nevskin kadun ja Harjannetien ympäristön rakentamattomia tontteja sekä Maarianmaanpuistoon liittyviä alueita.

Malmi

85. Pihlajiston suunnitteluperiaatteet

Pihlajistossa selvitetään täydennysrakentamismahdollisuuksia ja suunnitellaan uutta monipuolista rakentamista Lahdenväylän läheisyyteen. Samalla tarkastellaan Pihlajiston rakentamista, luonto- ja virkistysalueita, palveluita, julkisia tiloja ja liikenneyhteyksiä kokonaisuutena. Luonnoksia laitetaan esille syksyllä 2023. Suunnitteluperiaatteiden on tarkoitus valmistua vuoden 2024 alkupuolella.

86. Sunnuntaikorttelit

Entisen lentokentän lähelle suunnitellaan uutta ekologista ja tehokasta asuinaluetta, joka liittyy osaksi Sunnuntaipalstojen asuinalueita. Malminkentän asemakaavoitettavien alueiden ympäristöön suunnitellaan myös Viikin–Malmin pikaraitiotietä pysäkkeineen.

87. Kiitotienkorttelit ja Lentoasemanpuisto

Kiitotienkortteleista suunnitellaan monipuolinen uuden kaupunkirakenteen keskusta-alue palveluineen ja liiketiloineen.

Malminkentän keskeisin puistoalue, Lentoasemanpuisto, sijoittuu osittain Kiitotienkortteleiden asemakaava-alueelle. Lentoasemanpuistosta järjestettiin kansainvälinen avoin ideakilpailu. Puiston yleissuunnitelma on laadittu kilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta.

88. Malmin energiakortteli

Tattarisuon teollisuusalueen eteläosaan laaditaan asemakaava energiantuotantoalueelle Helen Oy:n aloitteen mukaisesti. Ensisijaisesti alueella on suunniteltu tuotettavan kaukolämpöä tekniikoin, jotka eivät perustu polttamiseen (kuten geotermisten lämpökaivojen avulla). Tilaa varataan mahdollisesti myös aurinkoenergian tuotantoon. Asemakaava tulee mahdollistamaan erilaiset tuotantomuodot.

89. Pikitehtaankorttelit II

Pikitehtaankortteleiden alueelle suunnitellaan uutta asuntorakentamista sekä nykyisten asuin- ja pienteollisuustonttien täydennysrakentamista ja kehittämistä. Asemakaavassa ratkaistaan alueen läpi kulkevan Viikin-Malmin pikaraitiotien linjaus sekä raitiotiepysäkin sijoitus.

Tavoitteena on monipuolinen, asuntovaltainen ja nykyistä kaupunkirakennetta täydentävä alue palveluineen ja työpaikkoineen. Pikitehtaankorttelit kuuluvat Malmin kaupunkiuudistusalueeseen.

Asemakaavaluonnosvaiheen jälkeen aiempi Pikitehtaankortteleiden kaava-alue jaettiin kahteen osaan. Teerisuontien ja Tullivuorentien etelä- ja länsipuolen alueiden suunnittelu jatkuu luonnosvaiheessa esitetyn ratkaisun pohjalta omana kaavaprosessinaan. Pohjoisempaa osaa koskeva asemakaava on tullut voimaan huhtikuussa 2023.

90. Malmin keskustan uudistuminen

Kaupungin tavoitteena on edistää Malmin keskustan uudistumista ja kehittymistä viihtyisämmäksi. Tavoitteena on kehittää kaupunkiympäristöä, alueen palveluita ja yhteyksiä sekä mahdollistaa täydennysrakentamista.

Asemakaavoitusta ohjaavat vuonna 2021 hyväksytyt suunnitteluperiaatteet. Niissä on määritelty alueen täydennysrakentamisen, julkisten alueiden ja palvelurakenteen tärkeimmät tavoitteet. Suunnitteluperiaatteiden painopiste on palveluiden, Ylä- ja Ala-Malmin kytkeytyneisyyden, julkisen ulkotilan ja kävely-ympäristön parantamisessa. Asuntokantaa pyritään monipuolistamaan. Malmin asemakeskuksen uudistamisesta on laadittu kehyssuunnitelma.

91. Malmin uusi sairaala

Sairaalatoiminta Helsingissä keskitetään tulevaisuudessa Laakso–Meilahti-alueelle ja Malmille. Malmin sairaalaa on siksi tarve laajentaa. Terveyskeskus siirretään uuteen perhekeskukseen ja terveys- ja hyvinvointikeskukseen Malmin aseman tuntumaan.

Malmin uuden sairaalan suunnittelusta on meneillään suunnittelukilpailu, joka päättyy vuoden 2024 alkupuolella. Kilpailun tuloksia käytetään asemakaavoituksen ja toteutussuunnittelun pohjana. Sairaalan rakentaminen alkaa vaiheittain näillä näkymin vuonna 2028.

92. Kirkonkyläntien koulukampus

Osoitteessa Kirkonkyläntie 17 sijaitsevan koulukiinteistön yhteyteen suunnitellaan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yhteistä kampusta. Kampukselle sijoitetaan tiloja Malmin peruskoululle ja päiväkodeille.

Suojeltu koulurakennus säilytetään, liikuntasalirakennus puretaan ja alueelle suunnitellaan uudisrakennus. Uuteen koulu- ja päiväkotikampukseen yhdistyvät Malmin peruskoulu, päiväkodit Takatasku ja Suvi sekä Talvelantie 1:n / Kirkonkyläntie 17:n koulut.

Asemakaavoituksen ja rakennussuunnittelun pohjaksi järjestetään arkkitehtuurikutsukilpailu. Rakentamista suunnitellaan vuosille 2025–2027. Kaavassa varaudutaan myös Viikin–Malmin pikaraitiotien toteuttamiseen.

93. Malmin perhekeskus ja terveys- ja hyvinvointikeskus

Malmin aseman läheisyyteen, nykyisen asuinkorttelin tilalle osoitteessa Soidintie 3, suunnitellaan uutta Malmin perhekeskusta ja terveys- ja hyvinvointikeskusta. Terveyskeskus siirtyy Malmin sairaala-alueelta, jonne suunnitellaan Malmin uutta sairaalaa. Julkisessa ulkotilassa tavoitteena on lisätä vehreyttä.

94. Kirkonkyläntie 37

Asemakaavan muutos mahdollistaa kahden asuinkerrostalon rakentamisen nykyiselle pienteollisuustontille.

95. Malmin asematie 6

Nykyisen toimistorakennuksen tilalle suunnitellaan asuntoja sekä toimi- ja hoivatiloja.

96. Karviaistie 12

Kaavalla mahdollistetaan nykyisen asuinkorttelin rakennusten korottaminen kahdella kerroksella samalla, kun rakennukset peruskorjataan. Pysäköintipaikkojen määrä tarkistetaan kaavoituksen yhteydessä.

97. Malminkaari 9 ja 23

Malmin aseman läheisyydessä suunnitellaan toimistorakennusten korvaamista asuinkerrostaloilla, jotka ovat nykyisiä rakennuksia korkeampia. Uusiin rakennuksiin suunnitellaan myös toimi- ja työtiloja, esimerkiksi liike- ja hoivatilaa.

98. Markkinatie 25 ja 27

Tarkoituksena on purkaa nykyisiä omakotitaloja ja rakentaa niiden tilalle pientaloasuntoja esimerkiksi rivitaloihin. Tonttien ajoyhteys järjestetään uudella umpikadulla.

Pukinmäki

99. Pukinmäenranta

Pukinmäen länsiosaan Vantaanjoen äärelle suunnitellaan täydennysrakentamista. Tavoitteena on asettaa asemakaavasta laadittuja luonnossuunnitelmia nähtäville syksyllä 2023.

100. Eskolantie 1, 3 ja 5, Säterintie 2 ja 4

Eskolantien ja Säterintien varteen suunnitellaan asuinkerrostaloja. Liike- ja palvelutilojen sijoittumista alimpiin kerroksiin selvitetään.

Kesäinen havainnekuva kahdesta uudesta asuinkerrostalosta. Kuvan etualalla on piha ja leikkipaikka.
Pukinmäkeen muuttaa uusia asukkaita. Suuntaa antava kuva uusista asuintaloista. © TREA Studio MPRA Arkkitehdit Oy

101. Rälssintien ja Isonkaivontien alueet

Rälssintien ja Isonkaivontien alueilla on suunnitteilla asuinalueiden täydennysrakentamista pääradan molemmin puolin.

Havainnekuva asuinkerrostaloista.
Puistolan aseman lähistölle suunnitellaan rakentamista. Suuntaa antava kuva Rälssintien ja Isonkaivontien alueista. © TREA Studio MPRA Arkkitehdit Oy

Suutarila ja Suurmetsä

102. Siltamäen keskus

Siltamäen ostoskeskuksen tontille ja sen lähitonteille suunnitellaan uutta asuin- ja liikerakentamista. Myös päiväkodin tonttia on mahdollista suunnitella asumiseen, jos sitä ei tarvita kehitettävän palveluverkon osana. Olemassa olevat keskuksen rakennukset on tarkoitus purkaa.

103. Siltakyläntie 9

Nykyisen Siltamäen ala-asteen tontille suunnitellaan uusia korvaavia perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tiloja. Kaavaehdotus on tarkoitus laittaa nähtäville keväällä 2024.

104. Puistolan asemaseudun monitoimitalot

Puistolan ja Tapulikaupungin alueella uudistetaan koulu-, päiväkoti- ja leikkipuistopalveluita.

106. Raidepolun ja Simakujan alueet

Raidepolun ja Simakujan varteen suunnitellaan täydennysrakentamista. Puistolan asemaa lähinnä olevia pientalotontteja muutetaan kerrostalotonteiksi.

Havainnekuva kuusikerroksisesta asuintalosta.
Raidepolun ja Simakujan varteen suunnitellaan täydennysrakentamista Puistolassa. © TREA Studio MPRA Arkkitehdit Oy

107. Jakomäen Vuorensyrjän alue

Jakomäen Vuorensyrjän palvelutalon tontille, yhdelle pientalotontille ja Jakomäen seurakuntatalon tontille suunnitellaan uutta asuntorakentamista. Samalla selvitetään myös lähialueen liikennejärjestelyitä ja muita muutostarpeita.

108. Tatti 13 ja 15

Heikinlaakson teollisuusalueelle suunnitellaan 500 autopaikan pysäköintitaloa. Kaava mahdollistaa riittävät pysäköintipaikat Vantaan puolen erikoiskaupan asiakaspysäköinnille.


Kaakkois-Helsingin kartta, jolle on merkitty katsauksessa mainitut asemakaava- ja osayleiskaavahankkeet.

Kaakkois-Helsinki

Laajasalo

109. Stansvikinkallion itäosa

Kruunuvuorenrannassa Stansvikinkallion asemakaava-alueella on aloitettu asemakaavan uudelleenarviointi. Asemakaava uusitaan tarvittavilta osin. Kaava asetetaan nähtäville arviolta syksyllä 2023 ja viedään päätettäväksi vuoden 2024 aikana.

110. Nuottaniemen huvilat

Nuottaniemen asemakaavan muutoksen myötä alueen neljä historiallista huvilaa osoitetaan ympärivuotiseen käyttöön ja niille osoitetaan tontit. Kaavoituksessa kiinnitetään erityisesti huomiota alueen luonto- ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Tontteja lukuun ottamatta alue säilyy nykyisen kaltaisena virkistysalueena. Tarkistettu kaavaehdotus valmistuu vuoden 2023 aikana.

111. Yliskylänlahti

Laajasalontien pohjoisosa muutetaan kaupunkibulevardiksi. Yliskylälahdelle suunnitellaan uusi asuinalue noin 2 500 ihmiselle. Ehdotus asemakaavasta valmistuu vuonna 2024.

112. Sarvaston alue

Sarvaston alueella kehitetään virkistyskäytön, telakka-alueen, venesataman, päiväkodin ja asuinrakentamisen edellytyksiä. Telakka- ja satamapalveluja pyritään tehostamaan ja sovittamaan maisemaan. Jollaksentien eteläpuolelle suunnitellaan täydennysrakentamista, ja Sarvastonkaaren varressa tutkitaan olevan päiväkotirakennuksen korvaamista suuremmalla. Tarkistettu kaavaehdotus valmistuu vuoden 2024 aikana.

113. Jollaksen suojeltavat rakennukset

Jollaksessa ja Hevossalmessa laaditaan asemakaavan muutos rakennuskiellossa oleville kiinteistöille. Rakennuskielto koskee eräitä kiinteistöjä, joilla sijaitsee mahdollisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, joita ei vielä ole suojeltu. Asemakaavamuutoksen yhteydessä selvitetään rakennusten suojelun tarpeet. Tarkistettu kaavaehdotus valmistuu arviolta vuoden 2024 aikana.

114. Yliskylän palvelukorttelit

Yliskylän alueen koulurakennuksia tarkastellaan Laajasalon väestökehityksen mukaiseksi. Seniorikeskukselle tutkitaan sopivaa sijaintia.

115. Jollaksen täydennysrakentaminen

Jollaksen pientalotonttien täydennysrakentamisen kaavamuutos aloitetaan arviolta syksyn 2023 aikana. Kiinnostusta täydennysrakentamiseen kartoitetaan kiinteistönomistajille lähetettävällä kyselyllä.

Tammisalo ja Vartiosaari

116. Vartiosaaren osayleiskaava

Vartiosaareen laaditaan osayleiskaava. Saari osoitetaan pääasiassa virkistyskäyttöön, ja sitä kehitetään myös matkailukohteena osana merellistä Helsinkiä. Samalla huomioidaan alueen kulttuuri- ja luontoarvot sekä edistetään niiden säilymistä.

Osayleiskaavaluonnos on hyväksytty kaupunkiympäristölautakunnassa. Kaavaehdotusta valmistellaan vuoden 2023 aikana.

117. Tammisalon asemakaavan uusiminen

Tammisalon asemakaavaa uusitaan pääosin vuonna 2013 valmisteltujen asemakaavan muutosperiaatteiden pohjalta. Alueen rakennuksista on laadittu inventointi. Kiinnostus täydennysrakentamiseen kartoitetaan kyselyllä.

Kulosaari

118. Kulosaaren ostoskeskus

Kulosaaren ostoskeskuksen tontin asemakaavan valmistelua jatketaan. Nykyisten rakennusten korjattavuutta, kaupallista kannattavuutta ja suhdetta lähiympäristöön tutkitaan edelleen. Kaavoituksen lähtökohtana on palveluiden turvaaminen, rakennussuojelukysymysten ratkaisu sekä uusien asuntojen rakentaminen.

119. Kulosaaren korttelitalon laajennus

Korttelitaloalueelle valmistellaan asemakaavamuutosta, jolla turvataan Kulosaaren kasvatus- ja varhaiskasvatustilojen sekä niihin liittyvien piha-alueiden riittävyys. Kaavamuutoksen myötä väliaikaiset paviljonkirakennukset korvataan pysyvällä rakennuksella.

Herttoniemi

120. Herttoniemen metroaseman korttelit

Herttoniemen metroaseman uudistusta suunnitellaan siten, että aseman päälle rakennetaan uusi bussiterminaali. Näiden päälle suunnitellaan asuinrakennuksia ja niiden keskelle kansipihaa, jossa on kaikille avointa ulkotilaa. Liikennetoimintojen ja asumisen lisäksi kortteliin on tulossa liike- ja toimitiloja. Viereistä liikennealuetta ja aukiota suunnitellaan turvalliseksi ja viihtyisäksi ulkotilaksi. Kaavaehdotus asemakaavasta asetetaan nähtäville kesällä 2023.

Havainnekuva uudistetusta Herttoniemen metroaseman ympäristöstä. Liiketiloja, asuinrakennuksia ja liikennejärjestelyitä.
Herttoniemen metroaseman seutua uudistetaan. © LM arkkitehdit Oy (alempi kuva)

121. Länsi-Herttoniemen suojelu ja täydennysrakentaminen

Tavoitteena on ajantasaistaa Länsi-Herttoniemen vanhentuneet asemakaavat vastaamaan nykytilannetta ja -tavoitteita suojelemalla alueen ominaispiirteet ja rakennuksia. Tavoitteena on mahdollistaa alueelle täydennysrakentamista, jossa otetaan huomioon Länsi-Herttoniemen kulttuuriympäristön arvot.

Uusi rakentaminen tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan katuverkkoon, ja uuden rakentamisen edellyttämä pysäköinti sijoittuu tonteille. Rakentaminen painottuu erityisesti metroasemien läheisyyteen. Uudisrakentaminen noudattaa mittakaavaltaan ja ilmeeltään länsiherttoniemeläistä henkeä. Tarkistettu kaavaehdotus valmistuu arviolta alkuvuodesta 2024.

Havainnekuva viheralueesta, jonka reunalla on uusia asuinkerrostaloja.
Länsi-Herttoniemeen ehdotetaan täydennysrakentamista, jossa otetaan huomioon kulttuuriympäristön arvot. © Voima Graphics

122. Linnanrakentajantie 6

Herttoniemen Linnanrakentajantien varteen kaavoitetaan 6–8-kerroksisia asuinkerrostaloja. Maantasokerroksiin sijoitetaan myös liiketilaa. Osa kaava-alueella sijaitsevasta vanhasta juurikasvarastosta on tarkoitus säilyttää. Ehdotus asemakaavasta valmistuu arviolta vuonna 2023.

123. Fastholman ja teknisen huollon alue

Herttoniemen jo käytössä oleva lumenvastaanottopaikka on asemakaavoittamatonta aluetta, joka sijaitsee Natura-alueen vieressä. Asemakaava valmistellaan lupakäytäntöjen helpottamiseksi, alueen käytön tehostamiseksi ja ympäristö- ja maisemahaittojen minimoimiseksi. Alueen soveltuvuus maamassojen välivarastointiin- ja kierrätykseen tutkitaan.

124. Puusepänportti

Herttoniemen keskustaa täydennetään asuinkerrostaloilla. Maantasokerroksiin sijoitetaan myös liiketilaa. Sorvaajankujan kävely- ja pyöräily-yhteyttä jatketaan. Tavoitteena on, että ehdotus asemakaavasta valmistuu alkuvuodesta 2024.

125. Roihuvuoren kirkon ympäristö

Roihuvuoren kirkon kortteliin suunnitellaan täydennysrakentamista, uutta päiväkotirakennusta ja puistoalueen kehittämistä. Kirkko suojellaan asemakaavassa. Tarkistettu ehdotus asemakaavasta valmistuu arviolta vuoden 2023 aikana.

126. Roihuvuorentie

Roihuvuoren keskustassa Roihuvuorentien ja ostoskeskuksen alueelle tehdään tekninen asemakaavan muutos, jossa asemakaavaa päivitetään katualueen leveyden osalta. Alueen liikennesuunnitelmat päivitetään. Tarkistettu ehdotus asemakaavasta valmistuu arviolta vuoden 2023 lopussa.

127. Planmeca, Sorvaajankatu 20

Planmeca Oy suunnittelee Herttoniemen yritysalueella sijaitsevan pääkonttorinsa laajentamista. Laajennusta Asentajanpuiston puolelle tutkitaan.

128. Puusepänkatu 11

Osoitteessa Puusepänkatu 11 sijaitseva tontti säilyy toimitilatonttina. Asemakaava päivitetään suunnitellun hankkeen mukaiseksi. Tontilla olevat rakennukset on tarkoitus purkaa. Tilalle rakennetaan uusi kaksikerroksinen rakennus, johon on mahdollista toteuttaa erikokoisia toimitiloja.

129. Prinsessantie 4

Hekan vuokra-asuintalot Prinsessantiellä ovat peruskorjauksen tarpeessa. Suunnitelmana on, että peruskorjauksen yhteydessä tontille rakennetaan lisää asuntoja, tai että vanhat rakennukset korvataan kokonaan uusilla taloilla. Kaavoitus aloitetaan näillä näkymin loppuvuodesta 2023 tai vuoden 2024 alkupuolella.


Itä-Helsingin ja Östersundomin kartta, jolle on merkitty katsauksessa mainitut asemakaava- ja osayleiskaavahankkeet.

Itä-Helsinki ja Östersundom

Vartiokylä: Roihupelto ja Myllypuro

130. Laippatie 4 (Roihupelto)

Valtion käytössä olleet Säteilyturvakeskuksen entiset toimitilat muutetaan liike- ja toimitilakäyttöön. Ehdotus asemakaavasta valmistuu arviolta syksyllä 2023.

131. Tuulimyllyntie 5a

Päiväkoti Myllynrattaan nykyiselle, määräaikaiselle paikalle suunnitellaan pysyvää päiväkotia. Ehdotus asemakaavasta valmistuu arviolta vuonna 2024.

132. Neulapadontie 7

Myllypurossa täydennetään kahden lamellikerrostalon tonttia yhdellä kerrostalolla. Uusi rakennus sijoittuu tontin eteläosaan. Ehdotus asemakaavasta valmistuu arviolta vuonna 2024.

133. Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuksen laajennus

Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskusta laajennetaan. Laajentamista tutkitaan viereiselle, rakentamattomalle tontille. Tavoitteena on, että ehdotus asemakaavasta valmistuu alkuvuodesta 2024.

Havainnekuva terveys- ja hyvinvointikeskuksen uudesta rakennuksesta.
Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskusta laajennetaan. © Helin & Co Arkkitehdit

134. Myllypadontie 3

Myllypurossa sijaitsevalle kerrostalotontille suunnitellaan lisärakentamista. Tontille on suunnitteilla kaksi uutta asuinkerrostaloa nykyisen kerrostalon lisäksi. Tarkistettu asemakaavaehdotus hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa syksyllä 2022.

135. Myllärintie 10

Myllypuron länsiosassa sijaitsevalle tontille suunnitellaan täydennysrakentamista. Osa nykyisistä rakennuksista peruskorjataan ja osa on tarkoitus purkaa. Niiden tilalle on suunnitteilla asuinkerrostaloja. Tarkistettu asemakaavaehdotus hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa keväällä 2023.

136. Itäkeskuksen peruskoulun ja lukion alue

Alueelle suunnitellaan uutta päiväkotirakennusta ja leikkipuistoa. Lisäksi suunnitellaan uusi käyttötarkoitus lukion tontille, sillä lukio muuttaa kesällä 2023 uusiin tiloihin Myllypuroon. Kaavaehdotus valmistuu arviolta syksyllä 2023.

Vartiokylä: Puotinharju, Puotila ja Itäkeskus

137. Kajaaninlinnantie 4

Tontille suunnitellaan täydennysrakentamista. Suunnitelmissa uudet asuinkerrostalot sijoittuvat Kajaaninlinnantien viereen ja uusi pysäköintirakennus niiden väliin. Nykyinen asuinkerrostalo tontin yläosassa säilyy. Nykyinen kadun varrella oleva liikerakennus on tarkoitus purkaa.

138. Raaseporintie 1

Tontille suunnitellaan asuinkerrostalojen täydennysrakentamista. Uudet talot sijoittuvat Kajaaninlinnantien ja Raaseporintien laidoille. Nykyiset asuinkerrostalot tontin keskellä säilyvät.

139. Arhotie 20 ja 22

Osoitteisiin Arhotie 20 ja 22 suunnitellaan täydennysrakentamista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja luonnoksia laitetaan nähtäville kesällä 2023. Kaavaehdotus valmistuu arviolta kevään 2024 aikana.

140. Stoan ja Puhoksen alue

Alueelle suunnitellaan asuntoja, liiketiloja ja kulttuurin tiloja. Tavoitteena on kehittää alueen ulkoista ja toiminnallista ilmettä kaupunkimaisemmaksi sekä parantaa julkisen ympäristön laatua ja viihtyisyyttä. Kulttuurikeskus Stoa ja ostoskeskus Puhos säilyvät alueen ”magneetteina”. Kaavaehdotus valmistuu arviolta vuonna 2024.

Näkymä uudistetulle Stoan aukiolle ja Olavinlinnantielle. © Helsingin kaupunki, Playa arkkitehdit, Nomaji maisema-arkkitehdit
Suuntaa antava kuva uudistetusta Stoan aukiosta Itäkeskuksessa. © Helsingin kaupunki, Playa arkkitehdit ja Nomaji maisema-arkkitehdit

141. Puotilan metroaseman alue

Nykyisin rakentamattomalle Puotilan metroaseman alueelle on suunnitteilla asuntoja, toimitiloja, pysäköinnin tiloja, uusia liikennejärjestelyitä sekä metroaseman sisäänkäynteihin liittyviä aukioita ja puistikoita. Kaavaehdotus valmistuu arviolta vuonna 2024.

142. Vanhanlinnankuja 1 ja 2

Puotilan metroaseman lähelle osoitteisiin Vanhanlinnankuja 1 ja 2 suunnitellaan täydennysrakentamista. Uudet rakennukset sijoittuvat pääosin Vanhanlinnantien ja Kehä I:n varrelle.

143. Puotilanranta

Puotilan venesataman alueelle suunnitellaan merellistä uutta asuinaluetta noin 2 700 asukkaalle. Asumisen lisäksi alueelle suunnitellaan muun muassa virkistysreittejä, päiväkotia, venesatamaa ja liiketiloja. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että Puotilanrantaan rakennetaan elämyksellistä ja kestävää kaupunkia. Ehdotus asemakaavasta valmistuu arviolta vuonna 2024.

144. Itäisen bulevardikaupungin itäosa

Itäväylän ympäristöön laaditaan suunnitteluperiaatteet ohjaamaan myöhempää asemakaavoitusta. Suunnitteluperiaatteet määrittelevät alueen tulevan täydennysrakentamisen tavoitteita. Suunnitteluperiaatteet valmistuvat arviolta vuoden 2023 loppuun mennessä.

Mellunkylä: Vesala ja Mellunmäki

145. Länsimäentien pohjoisosa ja Laakavuoren koulu ympäristöineen

Länsimäentien pohjoisosiin suunnitellaan Vantaan ratikan yhteyttä ja päätepysäkkiä, joka tulee Mellunmäen metroaseman kupeeseen. Pyöräilyn ja kävelyn yhteyksiä ja Laakavuoren koulun tonttia kehitetään. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 2023 vuoden aikana.

Vantaan ratikka on pikaraitiotielinja, joka kulkee Helsinki-Vantaan lentokentältä Mellunmäkeen. Valmistuessaan se korvaa runkolinjan 570. Toteutuksesta on tarkoitus päättää vuoden 2023 aikana. Liikennöinnin arvioidaan alkavan vuonna 2029.

146. Mellunmäen keskus

Mellunmäen metroaseman länsipuolelle suunnitellaan uusia kerrostaloja, opiskelijoiden asuntoja, ruokakauppaa, palveluja ja liiketiloja. Alueesta tulee tärkeä julkisen liikenteen solmukohta. Ehdotus asemakaavasta on valmis arviolta vuonna 2025.

147. Bredbacka

Länsimäentien ja Itäväylän risteysalueelle suunnitellaan asuinaluetta, palveluita ja virkistysaluetta noin 2 500 uudelle asukkaalle. Alueen halki virtaa Mellunkylänpuro, jonka vartta kehitetään viher- ja virkistysympäristönä. Kaupunkirakennetta tiivistetään alueella luonnon monimuotoisuus huomioiden. Puroa kehitetään taimenpurona ja alueen roolia vahvistetaan osana kaupungin niittyverkostoa. Kaavaehdotus on nähtävillä arviolta alkuvuodesta 2024.

Havainnekuva uusista asuinkerrostaloista, kävelyreitistä ja viheralueesta.
Mellunmäkeen Länsimäentien ja Itäväylän lähelle kaavaillaan koteja noin 2 500 asukkaalle. Alueen halki virtaa Mellunkylänpuro, jonka vartta kehitetään viher- ja virkistysympäristönä. © Voima Graphics Oy

Mellunkylä: Kontula

148. Kontulan keskusta

Kontulan ostoskeskuksen ja keskustan aluetta kehitetään kokonaisuutena. Kehittämisen pohjana on vuonna 2020 järjestetty arkkitehtuurikilpailu. Alueelle suunnitellaan uusia asuntoja ja ympäristön uudistamista.

Tavoitteena on tehdä alueelle uusi asemakaava. Asiaa edistetään yhteistyössä alueen kiinteistöyhtiöiden kanssa. Ostarin alueen nykyisten rakennusten tulevaisuus on vielä avoinna. Alueen suunnittelusta ja jatkosta päätetään erikseen myöhemmin. Suurempia muutoksia Kontulan keskustan alueella voi arvion mukaan näkyä aikaisintaan 2020-luvun lopulla.

149. Keinulaudantie 3

Osoitteessa Keinulaudantie 3 sijaitsevalle tontille suunnitellaan uuden 12-kerroksisen asuinrakennuksen rakentamista. Tontin nykyinen rakennus on tarkoitus säilyttää. Uudet autopaikat sijoitetaan olemassa olevan pysäköintikentän yhteyteen.

Vuosaari

150. Vuosaaren pohjoinen lähikeskusta

Vuosaaren pohjoisen lähikeskustan aluetta kehitetään. Nykyisen ostoskeskuksen tilalle suunnitellaan monipuolinen keskustakortteli, jossa on asumista, erityisasumista sekä maantasossa yksityinen päiväkoti ja liiketiloja. Mustalahdentien pohjoispuolisisille lähivirkistys- ja autopaikkojen korttelialueille sekä kortteliin 54053 tutkitaan täydennysrakentamista. Ehdotus asemakaavasta valmistuu arviolta vuoden 2024 aikana.

151. Heteniityn koulu

Nykyisen Vuoniityn peruskoulun Heteniityntien toimipisteen tontille (os. Heteniityntie 4) suunnitellaan koululaajennusta. Siihen tulee koulutilojen lisäksi liikunta- ja kokoontumistiloja sekä päiväkoti. Urheilupuiston pysäköintialueita ja puiston läpi kulkevia reittejä kehitetään. Ehdotus asemakaavasta valmistuu arviolta vuoden 2024 aikana.

152. Vuosaaren kulttuurikortteli

Vuosaaren keskustaan kulttuurikeskus Vuotalon itäpuolelle suunnitellaan toiminnoiltaan sekoittunutta keskustakorttelia. Tulevassa Kulttuurikorttelissa sijaitsee entinen Vuosaaren lukion rakennus, joka on tarkoitus purkaa, kun uuden korttelin rakentaminen alkaa.

Kaavoituksella mahdollistetaan suunnitteluperiaatteiden mukainen asuntojen ja työpaikkatilojen rakentaminen sekä nykyisten pysäköintiratkaisujen tehostaminen. Muun rakentamisen lisäksi Vuotalon yhteyteen suunnitellaan uusia tiloja erityisesti lasten ja nuorten taideopetukseen.
Kaupunki on etsinyt kumppania korttelin kehittämiseen kilpailun avulla. Kilpailu on tavoitteena ratkaista vuoden 2023 aikana.

153. Vuosaaren pelastusasema

Porslahdenpuiston reunaan (Itäreimarintien 5:n pohjoispuolelle) laaditaan asemakaavamuutosta osana Helsingin pelastuslaitoksen asemaverkon tiivistämistä. Samalla mahdollistetaan Vuosaaren vapaapalokunnan sijoittuminen pelastuslaitoksen läheisyyteen.

Itäreimarintien olemassa olevaa tielinjausta tarkistetaan muun muassa tulvariskien rajoittamiseksi. Voimassa olevan asemakaavan mukainen Itäreimarintien pohjoisosan tielinjaus viheralueiden poikki poistetaan, jos tien nykyistä linjausta voidaan hyödyntää myös jatkossa.

154. Vuoranta (Ramsinranta IV)

Alkon entistä koulutuskeskusta Vilsandinkujalla kunnostetaan vanhusten palveluasunnoiksi, ja tontille sekä nykyiselle pysäköintialueelle suunnitellaan lisärakentamista. Rantaa suunnitellaan osaksi yleistä virkistysaluetta.

155. Furumonkuja 1 ja 3

Aurinkolahdessa Furumonkujalla tarkastellaan asuintonttien rakennusoikeutta ja suunnitteluratkaisuja. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville vuoden 2023 aikana.

156. Kallahden uudistus

Kallahdessa tutkitaan alueen kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia. Alueelle valmistellaan suunnitteluperiaatteita vuoden 2023 aikana.

157. Nordsjön kartanon ympäristö

Nordsjön kartanon ympäristössä muutetaan rakennusten tonttien, korttelien ja rakennusalojen rajoja sekä päivitetään suojelumerkintöjä. Samalla selkeytetään jalankulun verkostoa. Tarkistettu ehdotus hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa kesäkuussa 2023.

158. Vuosaarenlahden pienvenesatama

Vuosaarenlahden venesataman laajentamista uusilla laituripaikoilla ja talvisäilytysratkaisuilla selvitetään. Lisäksi tarkastellaan, voidaanko alueelle sijoittaa myös muita merellisiä toimintoja yrityksiä ja kaupunkia varten. Tavoitteena on, että kaavaehdotus valmistuu keväällä 2024.

159. Omenapuiston ympäristö

Punakanelinkujan rakentumattomille asuintonteille laaditaan uusi suunnitelma. Samalla tutkitaan Omanapuiston päiväkotitontin mahdollista laajentamista. Asemakaavatyö aloitetaan arviolta vuoden 2023 lopulla.

160. Ramsinniemen pohjoisosa

Kaavoituksen tavoitteena on kaupungin omistamien rakennusten käytön ja tonttien rajautumisen ratkaiseminen, virkistysyhteyksien kehittäminen ja luonnonsuojelualueen laajentaminen. Maankäyttöä kehitetään alueen maisema-, luonto- ja kulttuuriympäristön arvot huomioiden.

Yksityisen tontin rakennusoikeus päivitetään vastaamaan nykyisiä tarpeita. Kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaat rakennukset suojellaan. Seurakunnan leiritoiminnan edellytyksiä parannetaan majoitusrakennusten osalta.

Tavoitteena on, että kaavaehdotus valmistuu vuoden 2024 aikana.

Östersundom

161. Östersundomin osayleiskaava

Östersundomin alueelle on tarpeen laatia yleiskaava, jonka avulla ohjataan alueen maankäyttöä ja rakentamista sekä turvataan luontoarvot. Östersundomin osayleiskaavalla varaudutaan osaltaan Helsingin väestönkasvuun pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on mahdollistaa monipuolisen asuntotarjonnan lisääminen ja rakennuspaikkojen tarjoaminen Helsingissä. Samalla tasapainotetaan pääkaupunkiseudun aluerakennetta idän suuntaan.

Tärkeimmät osayleiskaavassa ratkaistavat asiat ovat uuteen raideliikenneyhteyteen perustuva yhdyskuntarakenne sekä viher- ja virkistysverkoston vahvistaminen. Alueella sijaitsevat Natura 2000 -alueet, luonnonsuojelualueet ja tärkeiden ekologisten yhteyksien turvaaminen ovat suunnittelun keskeinen lähtökohta.

Alueelle on laadittu useita erilaisia skenaarioita ja selvityksiä. Näiden pohjalta on valmisteltu osayleiskaavoituksen suunnitteluperiaatteet, joita kaupunkiympäristölautakunta käsittelee syksyllä 2023. Suunnitteluperiaatepäätöksen jälkeen aloitetaan osayleiskaavaluonnoksen laatiminen.

162. Karhusaaren pohjoisosa

Karhusaaren pohjoisosaan suunnitellaan asuinpientaloalueen täydennysrakentamista. Asumisen lisäksi alueelle suunnitellaan uusia katuja. Lisäksi varaudutaan uuden ajoneuvoliikenteen sillan rakentamiseen saaren luoteisosassa. Asemakaavaehdotus on nähtävillä arviolta vuonna 2024.

163. Landbon pientaloalue

Landon pientaloalueen tulevaa asemakaavoitusta ohjaavat suunnitteluperiaatteet, jotka kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi keväällä 2023. Täydennysrakentamisella pyritään vastaamaan maanomistajien tarpeisiin ja pientaloasuntojen kysyntään.

Alueelle lisätään erilaisia pientaloasumisen mahdollisuuksia siten, että alueen luonne säilyy edelleen pientaloalueena. Tavoitteena on, että asemakaavan muutoksen mukainen kehitys voisi toteutua jo 2020-luvun aikana. Asemakaavan muutosehdotus on nähtävillä arviolta keväällä 2024.