Kotikaupunkisi kasvu jatkuu

Tulevaisuuden Helsinkiä rakennetaan raideliikenteen solmukohtiin ja olemassa olevaa kaupunkirakennetta tiivistäen. Tässä julkaisussa kerromme kaupunkiympäristöön liittyvästä suunnittelusta ja vuonna 2023 ajankohtaisista kaavahankkeista.

Helsinki on kasvanut 2000-luvun aikana yli 100 000 asukkaalla. Viime vuosina koronapandemian, Ukrainan sodan ja inflaatiokehityksen luoma epävarmuus ovat vaikuttaneet niin kaupunkeihin kuin rakennusalaan ja tehneet tulevaisuudesta vaikeammin ennakoitavan. Pääkaupungin kasvun odotetaan kuitenkin palautuvan uralleen, ja ennusteen mukaan 700 000 asukkaan raja ylittyy kuluvalla vuosikymmenellä.

Helsingin asukasluvun kasvun mahdollistaa yleiskaava (2016), joka tuli voimaan vuonna 2018. Yleiskaava ohjaa Helsingin kehittymistä nykyistä tiiviimmin rakennetuksi, omaleimaisten kaupunginosien kaupungiksi. Suunnittelun tavoitteena on edistää energiatehokasta kaupunkirakennetta ja varmistaa samalla, ettei arvokkaimmille luontoalueille osoiteta rakentamista.

Helsingissä suuret liikenneinvestoinnit ja maankäyttö suunnitellaan aina yhdessä. Uutta rakentamista suunnitellaan etenkin kehittyvän raideliikenteen solmukohtiin ja pitkällä aikavälillä myös kaupunkibulevardeiksi muutettavien väylien lähelle. Rakentamisen suunnittelu keskittyy etenkin Malminkentän, Tuusulanväylän, Vihdintien, Raide-Jokerin ja Laajasalon alueille. Kaikille näille alueille on joko suunnitteilla tai jo rakenteilla merkittäviä uusia raideyhteyksiä.

Niillä alueilla, joiden osalta korkein hallinto-oikeus kumosi yleiskaavan 2016, on voimassa yleiskaava 2002. Yleiskaava 2016 kantaa kuitenkin pitkälle tulevaisuuteen, ja sitä täydennetään osayleiskaavoilla. Vuonna 2023 niitä valmistellaan Länsiväylän ympäristöön, Viikinrannan–Lahdenväylän alueelle, Östersundomiin sekä Vartiosaareen, jota kehitetään virkistysalueena.

Moni haluaa muuttaa Helsinkiin, ja uusia koteja tarvitaan myös luonnollisesti kasvavalle väestölle. Kysyntään vastaamiseksi kaupunginvaltuusto on nostanut vuonna 2023 Helsingin asuntotuotantotavoitteen 8 000 asuntoon vuodessa. Päämäärinä ovat laadukas kaupunkirakenne ja monipuolinen asuntokanta, jotka auttavat torjumaan alueellista eriarvoistumista.

Suuri osa Helsingin uusista asunnoista syntyy vanhojen alueiden täydennysrakentamisena. Esimerkiksi Pohjois-Haaga, Pukinmäki, Jakomäki, Siltamäki, Puistola, Herttoniemi, Myllypuro, Vuosaari ja kantakaupungin alueet saavat näin lisää asukkaita. Tiivistyvä kaupunkirakenne tuo mukanaan myös uusia palveluita.

Vanhoista alueista Malmi, Mellunkylä, Malminkartano ja Kannelmäki on nimetty erityisiksi kaupunkiuudistusalueiksi, joiden asuntokantaa monipuolistetaan. Samalla tavoitteena on kohentaa alueiden viihtyisyyttä kokonaisvaltaisesti.

Aktiivisella maankäytön suunnittelulla edistetään asuntotuotannon lisäksi elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia sekä työpaikkojen ja palvelujen saatavuutta. Helsingin keskustan elinvoiman vahvistaminen on tärkeä osatavoite, jonka edistämiseksi on meneillään useita hankkeita.

Rakentamisen rinnalla ajankohtaisia kaupunkisuunnittelun teemoja ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, luontokadon ehkäiseminen sekä tietoisuus lähiluonnon merkityksestä. Muun suunnittelun rinnalla Helsingissä kehitetään virkistysalueita ja -palveluita, ekologisia verkostoja sekä luonnonsuojelualueita.