Ajankohtaista kaupunkisuunnittelussa
Uusimaakaava sai lainvoiman
Maakuntakaava on yleispiirteisin kuntien alueidenkäytön suunnittelua ohjaava kaava. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset.
Helsinkiä koskeva maakuntakaava, Uusimaa-kaava 2050, kattaa lähes koko Uudenmaan alueen. Kaavakokonaisuus tuli voimaan maaliskuussa 2023 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Helsingin seudun ja Itä-Uudenmaan kaavoihin ei tullut oikeuskäsittelyssä muutoksia.
Kohti kahta miljoonaa asukasta
Helsinki jatkaa seudullista yhteistyötä MAL-suunnittelun kautta. Se on maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua, jossa linjataan Helsingin seudun 14 kunnan yhteinen tavoitetila seudun kehityksestä.
Helsingin seudun ennakoidaan kasvavan nykyisestä 1,5 miljoonasta asukkaasta noin 1,9 miljoonaan vuoteen 2040 mennessä. Suunnitelmaluonnoksessa haasteeseen vastataan rakentamalla seudulle vuosittain 16 500 asuntoa. Uusi rakentaminen ohjataan pääosin jo rakennetuille alueille keskuksiin ja raideliikenteeseen tukeutuen. Tämä tarkoittaa seudun yhdyskuntarakenteen tiivistymistä.
MAL 2023 -suunnitelmaluonnos oli lausuntokierroksella keväällä 2023. Suunnitelma viimeistellään lausuntojen ja kannanottojen pohjalta.
Suhdanne vaikuttaa asuntojen rakentamiseen
Keväällä 2023 Helsingissä oli lainvoimaisissa asemakaavoissa yhteensä noin 3,4 miljoonaa k-m² käyttämätöntä rakennusoikeutta. Määrä mahdollistaa lähivuosina noin 44 000 asunnon rakentamisen. Tämä vastaa yli viiden vuoden asuntotuotantotavoitetta. Jotta tonttien rakentaminen voi toteutua, edellyttää se myös riittäviä vuotuisia investointeja katu-, puisto- ja liikennehankkeisiin sekä esirakentamiseen.
Epävarmasta suhdannenäkymästä huolimatta alkuvuonna 2023 Helsinkiin valmistui asuntoja reilusti enemmän kuin kahtena aiempana vuonna. Yleinen taloustilanne ja epävarmuus heikentävät kuitenkin rakentamisen ja tontinluovutuksen lähitulevaisuuden näkymiä niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa. Vuonna 2023 asuntorakentamisen aloitusten odotetaan putoavan edellisvuosien tasosta. Rakentamisen kustannustason nousu on vaikeuttanut merkittävästi myös säänneltyä asuntotuotantoa.
Liikenteen päästöt haasteena
Helsingin kaupunki pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta kohti päästään etenkin vaikuttamalla rakennusten energiankäyttöön, kehittämällä vähäpäästöistä liikennettä ja edistämällä energiayhtiö Helenin hiilineutraalia energiantuotantoa.
Liikenteen osuus Helsingin kaupungin päästöistä on noin 21 prosenttia. Vuonna 2022 valmistunut päästölaskelma-arviointi osoitti, että nykyisillä toimenpiteillä liikenteen päästöt eivät vähene riittävästi vuoteen 2030 mennessä. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi tarvitaan lisäponnistuksia, jotta hiilineutraalius voidaan saavuttaa. Kaupunki laatii selvityksen, jossa esitetään vaikuttavimmat keinot liikenteen päästöjen vähentämiseksi.
Helsingille uusi rakennusjärjestys
Helsingin kaupungin rakennusjärjestys on keskeinen rakentamista säätelevä ohjeisto kaavojen lisäksi. Siinä määrätään muun muassa siitä, mitä Helsingissä voi rakentaa ja korjata ilman rakennusvalvonnan lupaa.
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen toukokuussa 2023. Merkittävämmät muutokset koskevat toimenpidelupavapautuksia, luontoarvojen huomioon ottamista rakennusten rakentamisessa, käyttökelpoisten rakennusosien irrottamista purettavista rakennuksista sekä niiden uudelleen käyttöä.
Keskusta kutsuu viihtymään
Helsinki tavoittelee elävää ja viihtyisää ydinkeskustaa, jossa on lisää asumista, kukoistavia kivijalkaliikkeitä, viihtyisiä oleskelu- ja kohtaamispaikkoja sekä yhtenäinen kävelyalueiden verkosto. Esplanadeilla ja niiden ympäristössä on tehty kokeiluluontoisia muutoksia. Niiden avulla kerätään tietoa valmisteilla olevaan ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan.
Lähivuosina Helsingin keskustassa voi toteutua useita näkyviä muutoksia. Alueelle suunnitellaan muun muassa arkkitehtuuri- ja designmuseota, ja Makasiinirannan kehittämistä koskeva kilpailu on hyvässä vauhdissa. Ydinkeskustan vetovoimaisuuden kehittämisestä järjestetään syksyllä 2023 myös opiskelijakilpailu. Myös Katajanokan ranta-alueelle suunnitellaan uudistuksia – muun muassa nykyistä laajempaa kelluvaa kylpyläaluetta.
Rakentamista ja luontoa sovitetaan yhteen
Helsingissä on linjattu, ettei rakentamista osoiteta arvokkaimmille luontoalueille, ja että kaikilla helsinkiläisillä pitää olla vastaisuudessakin lyhyt matka lähiluontoon. Toisaalta kaupunkistrategiassa tavoitellaan Helsingin asukasluvun kasvua. Kaavoituksen tulee mahdollistaa 8 000 asunnon valmistuminen Helsinkiin vuosittain.
Täydennysrakentamisen sovittaminen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen vaatii huolellista työtä. Luontotietoja päivitetään jatkuvasti, ja lisäksi tehdään kaavakohtaisia luontoselvityksiä. Kaavoituksessa luonnon monimuotoisuus näkyy paitsi olemassa olevien luontoalueiden huomioimisena myös erilaisten kaupunkia viherryttävien kaavamääräysten antamisena.
Helsingin tarkastuslautakunta on arvioinnissaan vuonna 2022 todennut, että kaupunki on pääosin onnistunut varmentamaan viheralueiden ja vehreyden säilymisen asuinalueiden kaavoituksessa.
Vuonna 2022 kaupunkiympäristölautakunnassa hyväksyttiin yhteensä 51 tarkistettua asemakaavaehdotusta, joista 46:ssa ei ollut ristiriitoja ekologisen verkoston kanssa. Muiden viiden kaavan vaikutukset luonnonympäristöihin jäivät paikallisiksi.
Kaupunkiympäristön toimialalla tiivistetään edelleen yhteistyötä kasvun ja lähiluonnon säilyttämisen yhteensovittamiseksi. Muun muassa arvokkaimpien luontoalueiden tarkempaa määrittelyä valmistellaan, jotta niiden säilymisestä on helpompi varmistua.
Luontoa säästävän rakentamisen lisäksi Helsingissä panostetaan virkistys- ja luonnonsuojelualueiden verkoston kehittämiseen. Luonnon monimuotoisuutta edistetään erityisen LUMO-ohjelman avulla, ja sen kehitystä seurataan 10-vuotisen luontoseurantasuunnitelman avulla. Lisäksi laaditaan uutta 10-vuotista luonnonsuojeluohjelmaa ja luontopalvelusuunnitelmaa. Myös luonnonhoidon periaatteita päivitetään. Vuosina 2021–22 tehtiin päätös kymmenen uuden luonnonsuojelualueen perustamisesta, ja vuonna 2023 päätöksiä tehtäneen viisi.
© Maija Astikainen / Helsinki Partners