Tyytyväisyys elämään, harrastukset ja vapaa-aika
Tyytyväisyys elämään
Suurin osa helsinkiläislapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Alakoululaisista noin 90 prosenttia on erittäin tai melko tyytyväisiä elämäänsä eikä eroavaisuuksia ole nähtävissä tyttöjen ja poikien välillä. Muilla oppiasteilla hieman yli 70 prosenttia on tyytyväisiä elämäänsä ja pojat selvästi tyttöjä enemmän. Esimerkiksi 83 prosenttia yläkoululaisista pojista on tyytyväisiä elämäänsä, kun vastaavasti tytöistä 65. Tyytyväisyys elämään on lapsen ja nuoren yksilöllinen kokemus, johon vaikuttavat monet tekijät, kuten koettu elämän laatu, onnellisuus, itsetunto ja hyvinvointi. Nuorille ja lapsille tyytyväisyyttä elä-mään voi lisätä esimerkiksi koulunkäynti, harrastukset ja kaverit, turvallinen perheympäristö sekä asuinalue ja mahdollisuus osallistua koulun toimintaan. Suurin osa helsinkiläisnuorista kokeekin, että pystyy vaikuttamaan oman elämänsä kulkuun ja tavoittelemaan itselleen tärkeitä asioita. Lisäksi nuoret tuntevat, että heihin luotetaan ja he saavat apua silloin, kun sitä tarvitsee (Kuvio 1).
Harrastukset ja vapaa-aika
Harrastukset ovat keskeinen osa nuorten ja lasten vapaa-aikaa. Lähes kaikki helsinkiläislapset ja -nuoret harrastavat jotain vähintään kerran viikossa. Tänä vuonna nuorten harrastuneisuutta kysyttiin laajemmin kuin aiemmin. Harrastuskysymys koostui 15 vapaa-ajanviettotavasta sisältäen esimerkiksi liikunnan, pelaamisen mobiililaitteella tai tietokoneella, näyttelemisen, koodaamisen tai elokuvateatterissa käymisen. Alakoululaisilla tieto perustuu kysymykseen, kuinka usein harrastaa jotain. Yleisen harrastamiskysymyksen lisäksi alakoululaisilta kysyttiin tarkemmin taiteen ja kulttuurin harrastamisesta. Alakoululaisista suurin osa harrastaa taidetta vähintään kerran viikossa, tytöistä peräti 90 prosenttia. Alakoululaisten taideharrastus on yleisempää kuin koko maassa. Runsas kolmannes yläkoululaisista ja lukiolaisista harrastaa taidetta omatoimisesti vapaa-ajalla ja joka viidennes ammatillisen koulutuksen opiskelijoista.Yläkoululaisista noin 61 prosenttia harrastaa liikuntaa ohjatusti vapaa-ajalla viikoittain, lukiolaisista noin 45 prosenttia ja vastaavasti ammatillisen koulutuksen opiskelijoista noin 35. Puolestaan 71 prosenttia yläkoululaisista harrastaa liikuntaa omatoimisesti vapaa-ajalla vähintään viikoittain, lukiolaisista 73 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 65. Ammatillisen koulutuksen pojat harrastavat liikuntaa ohjatusti ja omatoimisesti enemmän kuin tytöt. Muilla oppiasteilla tytöt ja pojat harrastavat ohjattua liikuntaa yhtä usein, mutta pojat harrastavat liikuntaa useammin omatoimisesti. Ohjatun liikunnan harrastaminen on yleisempää Helsingissä kuin koko Suomessa, mutta omatoiminen liikunta hieman harvinaisempaa.
Nuorten harrastukset ovat sukupuolittuneet (Kuvio 2). Pojat liikkuvat, koodaavat tai ohjelmoivat, pelaavat mobiililaitteella tai tietokoneella, julkaisevat mediasisältöä sekä tekevät videoita ja animaatioita enemmän kuin tytöt. Tytöt taas lukevat, kirjoittavat, hoitavat lemmikkiä, harrastavat näyttelemistä, musiikkia tai kuvataidetta enemmän kuin pojat. Elokuvissa, teatterissa tai näyttelyissä käyminen on yhtä yleistä. Noin kolme prosenttia yläkoululaisista, neljä prosenttia lukiolaisista ja seitsemän prosenttia ammattioppilaitosten opiskelijoista pelaa rahapelejä viikoittain.
Puolet nuorista riippumatta oppiasteesta tietää asuinalueensa harrastusmahdollisuuksista. Noin kolmanneksen mielestä omalla asuinalueella on myös mielenkiintoista vapaa-ajan toimintaa sekä riittävästi oleskelutiloja nuorille. Noin kolmannes ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista kokee harrastukset liian kalliina. Yläkoululaisista ja lukiolaisista noin viidennes kokee harrastukset liian kalliina.