Koettu terveys, elintavat ja riippuvuudet

Koettu terveys

Helsinkiläislapset ja -nuoret kokevat terveytensä melko tai erittäin hyväksi. Pojat kokevat terveytensä paremmaksi kuin tytöt. Terveytensä hyväksi kokevien osuus on kuitenkin matalampi verrattuna aiempiin vuosiin. Runsas viidennes yläkoululaisista, lukiolaisista ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista kokee terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi, kun osuus on ollut aiempina vuosina alle 20 prosenttia.

Noin 19 prosenttia lukiolaisista, 17 prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ja 15 prosenttia yläkoululaisista on potenut päivittäin vähintään kahta seuraavista oireista edeltävän puolen vuoden aikana: niska- tai hartiakipuja, selän alaosan kipuja, vatsakipuja, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä tai väsymystä tai heikotusta. Kahden päivittäisen oireen esiintyminen on yleisempää varsinkin tytöillä nyt verrattuna aiempiin vuosiin. Noin joka kymmenes alakoululaisista potee päänsärkyä usein tai heillä on vaikeuksia nukahtaa öisin. Oireet ovat yleisempiä tytöillä kuin pojilla.

Liikkuminen

Säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen on osa terveellisiä elintapoja. Alakoululaisista noin 39 prosenttia liikkuu vähintään tunnin päivässä, yläkoululaisista 23 prosenttia ja lukiolaisista noin 16 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista noin 23 prosent- tia. Pojat liikkuvat useammin kuin tytöt kaikilla oppiasteilla. Helsinkiläisten liikkuminen on pääsääntöisesti samalla tasolla kuin koko maassa (Kuvio 3).

Aiempaa harvempi alakoululainen liikkuu vähintään tunnin päivässä. Vaikka vähintään tunnin liikkuvien osuus on vähentynyt, silti vain vajaa neljä prosenttia alakoululaista liikkuu vain yhtenä päivänä viikossa. Noin 41 prosenttia lapsista liikkuu tunnin ajan päivässä 2–5 päivänä viikossa.

Muilla oppiasteilla yhä useampi nuori liikkui vähintään tunnin päivässä verrattuna vuoden 2017 tilanteeseen. Liikkuvien osuus on kasvanut sekä tytöillä että pojilla kaikilla oppiasteilla. On kuitenkin huomioitava, että liikkuminen on edelleen jakautunutta nuorten keskuudessa; on paljon liikkuvia ja vähän liikkuvia. Esimerkiksi lukiolaisista noin 15 prosenttia liikkuu vähintään tunnin päivässä, mutta puolestaan 15 prosenttia vain korkeintaan tunnin viikossa. Lisäksi useampi helsinkiläisnuori liikkuu hengästyttävällä tasolla vain korkeintaan tunnin ajan viikon aikana. Kun vuonna 2017 noin 24 prosenttia lukiolaisista liikkui korkeintaan tunnin ajan viikossa liikuntaa hengästyen ja hikoillen, oli osuus kasvanut noin 29 prosenttiin vuonna 2019. Myös yläkoulussa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista yhä useampi liikkuu hengästyen ja hikoillen vain korkeintaan tunnin ajan viikon aikana.

Ruokatottumukset, uni ja ylipaino

Liikkumisen lisäksi säännöllinen ateriarytmi ja riittävä uni ovat terveellisten elintapojen perusteita ja hyvinvoinnin ylläpitäjiä. Aiempaa useampi jättää syömättä aamupalan ja koululounaan vähintään kerran viikossa. Kaikilla oppiasteilla on yleisempää, että tytöt eivät syöneet aamupalaa joka päivä. Melkein puolet yläkoululaisista ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ei syö koululounasta päivittäin. Puolestaan vajaa 40 prosenttia lukiolaisista ei syö koululounasta päivittäin. Alakoululaisilta ei kysytty koululounaan syömisestä. Koululounaan väliin jättäminen on yleisempää Helsingissä kuin koko maassa.

Noin kolmannes yläkoululaisista ja noin puolet toisen asteen opiskelijoista nukkuu vähemmän kuin kahdeksan tuntia tavallisesti arkipäivinä. Puolella ammatillisen koulutuksen opiskelijatytöistä ja melkein puolella lukiolaistytöistä on vaikeuksia päästä uneen vähintään kerran viikossa. Pojilla nukahtamisvaikeuksia on huomattavasti vähemmän. Myös koko maassa tytöillä on enemmän nukahtamisvaikeuksia kuin pojilla.

Ylipainoisten nuorten osuus on pysynyt samalla tasolla verrattuna kahteen edeltävään mittauskertaan kaikilla koulutusasteilla (Kuvio 4). Silti ylipainoisten osuuksissa on nähtävissä oppilaitoskohtaisia eroavaisuuksia; ammatillisen koulutuksen opiskelijoista joka viidennes on ylipainoinen, kun vastaavasti noin 13 prosenttia lukiolaisista. Kaikilla oppiasteilla ylipainoisia poikia on enemmän kuin tyttöjä. Ylipainoisten nuorten osuus Helsingissä on kaikilla koulutusasteilla jonkin verran matalampi verrattuna koko maahan.

Päihteiden käyttö

Yhä useampi helsinkiläisnuori on kokeillut kannabista vähintään kerran verrattuna vuoden 2017 tilanteeseen. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kolmannes on kokeillut kannabista kerran elämänsä aikana, kun puolestaan neljännes lukiolaisista. Yläkoululaisten osuus on 14 prosenttia. Noin joka kolmannes helsinkiläispojista toisella asteella on kokeillut kannabista.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista noin 18 prosenttia, lukiolaisista noin kymmenen prosenttia ja yläkoululaisista kuusi prosenttia on kokeillut kannabista vähintään viisi kertaa. Kannabiskokeilut ovat yleisempää Helsingissä kuin koko maassa keskimäärin.

Kouluterveyskysely 2019 – Katsaus Helsingin tuloksiin

Muiden päihteiden käyttö on vähentynyt kaikissa ikäluokissa 2000-luvun ajan, mutta vuoden 2019 tilanne osoittaa osuuksien vakiintuneen vuoden 2017 tasolle (Kuviot 5–7). Noin 64 prosenttia yläkoululaisista, kolmannes lukiolaisista ja 30 prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on raittiita. Puolestaan noin neljännes lukiolaisista ja ammatillisen koulutuksen sekä joka noin kymmenes yläkoululaisista juovat alkoholia humalahakuisesti vähintään kerran kuussa. Koko maassa raittiiden osuudet ja humalahakuisuus ovat samalla tasolla kuin Helsingissä.

Nuuskan käyttö Helsingissä on kuitenkin yleisempää ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden parissa kuin aiemmin 2000-luvulla. Ammatillisen koulutuksen pojista runsas 18 prosenttia nuuskaa päivittäin ja tytöistä runsas neljä prosenttia. Muilla oppiasteilla tyttöjen nuuskan käyttö jää prosenttiin ja poikien puolestaan 5–7 prosentin välille.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat nuoret tupakoivat enemmän kuin lukiossa opiskelevat, vaikka tupakoivien osuus on laskenut myös ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla roimasti ja oppilaitosten välinen ero on kaventunut selkeästi. Erityisesti ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat tytöt polttavat enemmän kuin muut. Joka viidennes kyseisen koulutuksen opiskelijatytöistä tupakoi päivittäin, kun lukiolaistytöistä ja -pojista noin neljä prosenttia ja ammatillisen koulutuksen pojista kahdeksan prosenttia tupakoi päivittäin. Riippumatta oppiasteesta kaksi prosenttia tai alle käyttää sähkötupakkaa päivittäin.

Alakoululaisista noin 3,5 prosenttia on tupakoinut, nuuskannut tai käyttänyt sähkötupakkaa vähintään kerran. Osuus on hieman matalampi kuin koko maassa tai edellisellä kyselykerralla vuonna 2017.

Kannabiskäytön yleistyminen heijastuu myös nuorten asenteisiin päihteiden käyttöä kohtaan (Kuvio 8). Yhä useampi helsinkiläisnuori on sallivampi hyväksymään ikäisillään kannabiksen polttamisen verrattuna vuoteen 2017. Koko maassa asenteet kannabiksen käyttöön ovat tiukemmat kuin Helsingissä. Noin kolmannes helsinkiläisistä toisen asteen opiskelijoista sallii kannabiksen käytön ikäisillään, kun vastaavasti noin viidennes koko maassa. Helsinkiläisnuoret suhtautuvat kuitenkin tiukemmin muiden päihteiden käytön sallimiseen ikäisillään vuonna 2019 verrattuna vuoden 2017 vastauksiin. Lisäksi helsinkiläisnuorten asenteet muiden päihteiden käyttöön kuin kannabiksen ovat tiukempia verrattuna koko maan asenteisiin. Silti 83 prosenttia lukiolaisista ja 73 prosenttia ammatil- lisen koulutuksen opiskelijoista hyväksyy ikäisillään alkoholin käytön vähäisissä määrin sekä noin puolet molempien oppilaitosten opiskelijoista hyväksyy juomisen humalaan asti.

Netin käyttö

Verrattuna vuoteen 2017 yhä useampi lapsi ja nuori Helsingissä ja koko maassa on kokenut netin käytön vähentämiseen liittyviä haasteita eli ei ole onnistunut vähentämään aikaa netissä yrityksestä huolimatta ja on ollut netissä vaikkei ole huvittanut. Lisäksi yhä useampi lapsi ja nuori, noin 30 prosenttia, on kokenut, että aikaa pitäisi viettää muuten kuin netissä. Noin 37 prosenttia alakoululaisista on yrittänyt viettää vähemmän aikaa netissä onnistumatta (Kuvio 9). Puolestaan 45 prosenttia lukiolaisista on ollut netissä vaikkei ole huvittanut. Myös yläkoululaisista ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista yli kolmannes on kokenut olevansa netissä vaikkei ole huvittanut. Vähintään joka kymmenes yläkoululaisista ja toisen asteen opiskelijoista ei ole syönyt tai nukkunut netin takia.