Uusi strategia linjaa hyvän elämän eväitä

Palveluja, kulttuuria ja luontoa lähellä. Veroprosenttiin ja Keskuspuistoon ei kajota. Muun muassa näin linjaa uusi kaupunkistrategia.

HELSINKI haluaa tarjota kaiken-ikäisille asukkailleen hyvää elämää, joka on myös kestävää. Tämä on keskeisenä ajatuksena kaupungin uudessa Kasvun paikaksi nimetyssä strategiassa vuosiksi 2021­—2025.

Strategiatyötä johtanut pormestari Juhana Vartiainen painottaa sitä, että linjaukset syntyivät koko pormestarikunnan kanssa ja valtuuston hyväksyminä. Näin strategia heijastaa myös vaalitulosta ja kaupunkilaisten tahtoa.

Pyrkimys monimuotoisuuteen näkyy myös strategian sisällöissä — oli sitten kyse asukkaista, elinkeinoista tai luonnosta. Esimerkiksi erilaisten asukkaiden elämäntapoineen ja mielipiteineen halutaan elävän sopusoinnussa.

”Meidän täytyy ihmisinä kasvaa toimimaanhyvin yhdessä. Lisäksi Helsingissä kaupunkina tapahtuu kasvua ja kehitystä. Täällä tulee olla hyvä kasvaa lapsesta aikuiseksi, kasvattaa osaamistaan sekä kasvattaa kaikkea sitä hyvää, mitä meillä on. Kaupunkilaisten pitää saada toteuttaa itseään, luoda mahdollisuuksia ja tarttua niihin”, Vartiainen toteaa.

LAADUKASTA varhaiskasvatusta ja koulutusta pyritään tarjoamaan yhdenveroisesti eri alueilla. Alueellisia eroja tasataan kohdennetulla tuella, kertoo kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar.

”Helsingin kauneimpia lupauksia on se, että ihmisestä voi tulla mitä tahansa taustasta riippumatta. Kun yhä suurempi osa lapsista aloittaa varhaiskasvatuksen nykyistä aiemmin, ehkäisemme sosiaalista eriytymiskehitystä ja tasaamme sosioekonomisia eroja.”

Razmyarin mukaan varhaiskasvatuksen tarjontaan panostetaan, jotta lapset voivat saada päiväkotipaikan kodin läheltä tai perheen kulkureittien varrelta. Varhaiskasvatuksen palvelujen käytettävyyttä myös helpotetaan ottamalla käyttöön sähköisiä palveluja.

Lisäksi luvassa on enemmän lukiopaikkoja ja oppisopimusmahdollisuuksia sekä yksilöllistä tukea. Rahoituskäytäntöjä muutetaan niin, etteivät esimerkiksi suuret remontit pääse haukkaamaan varoja päiväkotien ja koulujen perustoiminnasta. Koulutusta suunnitellaan pitkäjänteisesti vuoteen 2030 asti.

Varhaiskasvatukseen tavoitellaan enemmän vieraskielisiä lapsia, ja kaikilla oppiasteilla lisätään mahdollisuutta englanninkieliseen opetukseen. Tämä auttaa muun muassa houkuttelemaan Helsinkiin kansainvälisiä osaajia. Kaupunkiin perustetaan myös Pohjoismainen koulu.

YKSI kaupungin kohtalonkysymyksistä on ilmastotyössä onnistuminen. Ilmastonäkökulma sisällytetäänkin kaikkeen kaupungin päätöksenteon, kertoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki.

”Ilmastonmuutos on meidän päättäjäsukupolvemme suurin asia. Helsinki aikaistaa hiilineutraaliustavoitettaan viidellä vuodella eli vuoteen 2030. Hiilinollatavoite on vuodessa 2040, ja sen jälkeen tähdätään hiilinegatiivisuuteen. Valmistaudumme Salmisaaren hiili-voimalan sulkemiseen ennen vuotta 2029. Uusia investointipäätöksiä bioenergialaitoksista ei tehdä.”

Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa auttaa kaupunkiin saatava lisävehreys — luvassa on esimerkiksi lisää puistoja, puita, niittyverkostoja ja viherkattoja. Vuosittain perustetaan vähintään viisi uutta luonnonsuojelualuetta. Lisäksi säilytetään useita arvokkaita luontokohteita.

”Vartiosaari osoitetaan pysyvästi virkistyskäyttöön kaupunkilaisille. Keskuspuistoon ei tule uutta rakentamista. Stansvikinkallion asemakaava uudelleenarvioidaan.”

Helsingin kehittämistä jatketaan raideliikenteeseen perustuen, mikä tietää esimerkiksi ratojen ja asemien läheisyyteen täydennysrakentamista. Sähköautojen latausmahdollisuuksia lisätään. Pyöräilyyn ja kävelyyn kannustetaan parantamalla niiden olosuhteita.

Keskustatunnelista ei ole strategiassa kirjausta. Sen sijaan keskustan elinvoimaa parannetaan hankkeella, joka huomioi niin työn kuin virkistyksen. Elinvoimaa ja viihtyisyyttä lisätään kohdennetusti myös Malmilla, Malminkartano-Kannelmäessä, Mellunkylässä, Vuosaaressa ja Itäkeskuksessa. Lisäksi koko kaupunkiin saadaan toimintamalli historiallisten arvorakennusten kunnostamiseksi.

LAADUKKAIDEN ja sujuvien sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen on yksi keskeisistä strategian tavoitteista, kertoo toimialan apulaispormestarin Daniel Sazonov. Hän toteaa, että kaupungin täytyy varmistaa palvelujen riittävä rahoitus — joka siirtyy vuodesta 2023 eteenpäin valtion vastuulle.

”Nyt meidän on tärkeää myös purkaa koronan aiheuttamat hoitojonot ja varmistaa hyvät palvelut. Haluamme kiinnittää entistä enemmän huomiota kaikkein vaikeimmassa tilanteessa oleviin lapsiin, nuoriin sekä perheisiin. Kunnianhimoisena tavoitteena on myös esimerkiksi asunnottomuuden poistaminen vuoteen 2025 mennessä. Kehitämme mielenterveys- ja päihdepalveluja. Muun muassa päihderiippuvaisen pitää päästä hoitoon heti.”

Ensi vuonna tulee käyttöön terapiatakuu, joka parantaa pääsyä varhaisen vaiheen mielenterveyspalveluihin ja lyhytpsykoterapiaan. Kohennusta haetaan myös kotihoidon laatuun ja monipuolisuuteen. Vauvaperheille tarjotaan varhaista tukea esimerkiksi kotipalveluina.

KAUPUNKI turvaa kaikille asuinalueille hyviä kulttuurin, liikunnan ja vapaa-ajan palveluja, kertoo toimialan apulaispormestari Paavo Arhinmäki.

”Esimerkiksi kirjastoon pitäisi päästä kotoa varttitunnissa. Haluamme liikuntamahdollisuuksiakin olevan kaikkien ulottuvilla. Luvassa on muun muassa uusia kuntoportaita ja ulkoliikuntapaikkoja. Kulttuuriakin tuodaan lisää asuinalueille.”

Koko kaupungin mittakaavassa merkittäviä elämyksellisiä kulttuurin ja vapaa-ajan keskittymiä kehitetään esimerkiksi Suvilahteen, Makasiininrantaan ja Itäkeskukseen.

Tapahtumia ja kulttuuritoimintaa varten kevennetään sääntelyä, helpotetaan tilojen ja alueiden käyttöä sekä tuetaan koronapandemiasta toipumista.

Kaiken kaikkiaan Helsinki osoittaa koronapandemiasta palautumiseen 70 miljoonaa euroa kahtena seuraavana vuotena. Kaupungista asukkaineen ja työntekijöineen luvataan pitää huolta taloudellisestikin. Esimerkiksi investointeja tehdään harkitusti ja veroprosenttia ei nosteta. Kaupunkiorganisaatio sitoutetaan etsimään tapoja, joilla voidaan lisätä tehokkuutta ja tuottavuutta tinkimättä henkilöstön hyvinvoinnista ja saatavuudesta.

Lisätietoa: hel.fi/kaupunkistrategia