Rakennusten monta elämää
Julkaistu 31.5.2023
Teksti: Aki Laurokari
Helsingissä on useita rakennuksia, jotka ovat saaneet onnistuneesti uuden käyttötarkoituksen. Tällaisia ovat esimerkiksi Ajurien talli ja Kaapelitehdas.
Kaapelitehdas
Kolmessa vaiheessa vuosina 1939—1952 rakennettu Kaapelitehdas oli aikoinaan kaupungin suurimpia tuotantolaitoksia. Nokia valmisti siellä merikaapelia.
Kun teollinen tuotanto loppui 1980-luvun lopussa, osia tehtaasta esitettiin purettavaksi. Joihinkin tiloihin suunniteltiin muun muassa kouluja ja hotelleja. Paikka sai kuitenkin aivan toisenlaisen tarinan, kun Nokia ryhtyi vuokraamaan tyhjentyneitä tiloja esimerkiksi taiteilijoille.
”Syntyi liike, joka näki suuren tehtaan aktiivisena, toimivana ja vapaana kulttuurikäytön ympäristönä”, kertoo Helsingin kaupunginmuseon tutkija Mikko Lindqvist.
Hänen mukaansa ruohonjuuritoiminnasta syntynyt liike vaikutti Kaapelitehtaan rakennuksen säilyttämiseen ja toimintaan.
”Se loi koko kaupungin mittakaavassa vetovoimaisen ja kiinnostavan kulttuurikeskuksen”, hän jatkaa.
Yksikön päällikkö Salla Mustonen Kaupunkiympäristön rakennusvalvontapalveluista pitää Kaapelitehdasta onnistumistarinana.
”Se on ollut koko Ruoholahdelle todella iso juttu, että Kaapelitehtaasta tuli mikä tuli”, Mustonen kertoo.
Suomen aikoinaan suurimmasta rakennuksesta tuli yksi Suomen suurimmista kulttuurikeskuksista. Viime vuonna kulttuurikirjo täydentyi entisestään, kun Kaapelitehtaan yhteyteen avattiin Tanssin talo.
Ajurien talli
Punavuoressa sijaitseva Ajurien talli on vuonna 1906 rakennettu hevostalli, joka oli 1960-luvulta saakka varastona. 2020-luvulle tultaessa se oli jo pahasti rapistunut ja osittain sortunutkin.
Taloyhtiö haki rakennukselle jo purkulupaa, mutta Museovirasto edellytti rakennuksen suojelemista asemakaavalla. Ajurien talli onkin ainutlaatuinen, sillä sen rakenteisiin ei juuri oltu tehty muutoksia ennen kuin rakennusta alettiin muuttaa asuinkäyttöön viime vuonna.
”Muutos tehtiin hallitusti, ja tallitoiminnasta syntyneet jäljet pystyttiin säilyttämään. Ei ollut helppo tehtävä”, Lindqvist kertoo.
Sekä Lindqvist että Mustonen ylistävät rakennuksen kunnostusta. Mustonen muistuttaa, että asuminen on käyttötarkoituksista vaativin.
”Kun vanhaa hevostallia aletaan muuttaa asumiskäyttöön, niin se kuulostaa lähtökohtaisesti mahdottomalta. Siitä tuli täysin poikkeuksellista asuntorakentamista”, Mustonen kertoo.
Suojelu tuottaa Mustosen mukaan haasteita tilojen käytölle, mutta Ajurien tallin kohdalla saatiin suojeluarvot huomioiden aikaiseksi jotain sellaista, mitä ei muuten olisi saatu.
Talli sai tänä keväänä Rakentamisen ruusu -palkinnon kaupungilta asumisen ja asuinrakentamisen laadun parantamisesta. Palkinnon pokkasivat arkkitehdit SAFA Noona Lappalainen ja Pauli Siponen Avarrus Arkkitehdit Oy:stä.
Palkintoa perusteltiin muun muassa sillä, että olemassa olevilla rakennuksilla on suuri merkitys kaupungin historian säilymiselle ja ainutlaatuisuudelle, ja sillä, että Ajurien talli on hieno esimerkki arvokkaan rakennuksen oivaltavasta uusiokäytöstä.
Lähteet: Kaapelitehdas.fi, Senaatti.fi, Betoni.com-verkkolehti (Ajurien talli), Tiili-info.fi (Ajurien talli).
Muita esimerkkejä
→ Taivallahden kasarmit
Arkkitehti Martta Martikaisen suunnittelemissa funkkisrakennuksissa toimi ennen Helsingin Autokomppania. Nykyisin niissä on muun muassa päivittäistavarakauppa ja hoivakoti.
Salla Mustonen: ”Minua ilahduttaa se, että tällaista arkista toimintaa voidaan sijoittaa arvorakennukseen suojeluarvot huomioiden.”
→ Suvilahden kaasukello
Mikko Lindqvist: ”Olen tosi iloinen, että Suvilahden kaasukellon julkisivut ja maapohja saatiin korjattua. Nyt odotetaan kiinnostuksella, mitä tilapäisen käytön avaaminen mahdollistaa”.
→ Katajanokan hotelli.
Ennen vankila, nykyään hotelli.
→ Maria 01.
Ennen sairaala, nykyään kasvuyrityskampus.
→ L3-makasiini.
Lars Sonckin suunnittelemaan rakennukseen on kaavailtu ravintoloita, näyttelyitä ja liiketilaa.
Teksti: Aki Laurokari
