Stadilla duunissa: Mikä on parasta työssäsi, kaupunkiekologi Kaarina Heikkonen?

Parasta työssäni on se, että viime vuosina ympäristö- ja luontoasioita on alettu laajasti arvostaa. Se on tuonut työhöni myönteisen vireen. Aiemmin ajoittain tuntui, että taistelen tuulimyllyjä vastaan. Siis parasta on se, kun saan vietyä asioita eteenpäin. Onhan sekin mukavaa, että pääsen joskus työn puolesta liikkumaan luonnossa.

Aloitin Helsingissä ympäristönsuojelutarkastajana kaupunginkanslian ympäristönsuojelutoimistossa vuonna 1989. Tulin Lopen kunnan ympäristönsuojelusihteerin paikalta, sitä ennen olin samoissa tehtävissä Seinäjoella. Olen opiskellut Helsingin yliopistossa biologiaa, suunnittelumaantiedettä, ympäristönsuojelua ja aikuiskasvatusta.

Työhöni kuuluu kaksi isoa kokonaisuutta. Laajin on luonnon monimuotoisuuteen liittyvät tehtävät, muun muassa Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen LUMO-toimintaohjelman laatimisen ja seurannan sihteeritehtävät.

Toinenkin kokonaisuus liittyy luonnon monimuotoisuuteen eli vieraslajien seurannan ja torjunnan koordinointi yhteistyössä viheralueiden suunnittelu- ja kunnossapitopalveluiden kanssa.

Yllättäviä tilanteita tulee. Yllättävimpiä ovat olleet asukkaiden yhteydenotoissaan esiin nostamat näkökohdat. Esimerkiksi puiden kaatamisesta lähetetään palautetta. Valitettavasti osa palautteesta tulee vasta toteutusvaiheessa eli suunnittelun kannalta liian myöhään. Monet yhteydenotot ovat ihan paikallaan ja harkittuja, eivät mitään yleistä kaiken mahdollisen vastustamista.

Haastavinta ja myös hyvin tärkeää työssäni on osoittaa luonnon monimuotoisuuden merkitys terveellisen ja viihtyisän elinympäristön kannalta.

Helsingissä luonto on aivan upeaa. Olemme meren äärellä, ja Vantaanjoki virtaa halki kaupungin. Täällä on nähtävissä, että kaupunkeja perustettiin aikoinaan paikoille, joilla luonto oli rikasta.

Kaupungin kasvillisuus on edelleen rikas ja monimuotoinen. Asukkaille ja matkailijoille voitaisiin hyvin mainostaa luonnon ja esimerkiksi kulttuurikasvien runsautta sekä erityispiirteitä, samoin kuin linnuston.

Olen ylpeä siitä, että vielä ei ole ilmennyt mitään suurempaa osoitusta Helsingin luonnon taantumisesta. Emme tiedä tarkasti luonnon monimuotoisuuden kehityksen suuntaa, mutta hyviä esimerkkejä löytyy, muun muassa liito-oravan saapuminen ja lintulajiston monipuolistuminen.

Terveiseni helsinkiläisille on että, nauttikaa luonnosta ja pitäkää lähiluontonne puolta.

3 tärppiä Helsingin luontoon

1. Haltialan metsä

2. Tullisaaren puiston rannat

3. Vuosaaren täyttömäki