Kansalaisaktiivi Taru Kehälinna: ”Meillä on liikaa sellaista kulttuuria, että tavara vaan dumpataan johonkin ja sitten se on jonkun muun ongelma”

Zero Waste Finlandin puheenjohtaja Taru Kehälinna on valmis taistelemaan jätteettömämmän maailman puolesta. 

Viitisen vuotta sitten Taru Kehälinna huomasi Kallahdenniemen kauneudessa särön. Kehälinnan ystävä oli houkutellut hänet sinne mukaan keräämään roskia luonnosta. 

”Olin järkyttynyt roskien määrästä. Kai minulla oli ollut roskasokeutta eli en ollut huomannut roskia ympäristössäni. Kun asiaan alkaa kiinnittää huomiota, roskaisuutta näkee joka paikassa”, Kehälinna toteaa. 

Roskia kertyi tuolloin noin tunnissa jätesäkillisen verran. Kehälinna on käynyt Kallahdenniemellä useasti keräämässä roskia sen jälkeen, joskus tilanne on ollut pahempi, joskus parempi. 

”Jotkut kokevat roskien keräämisen noloksi, mutta minusta se on mukava tapa viettää aikaa ja se tuntuu konkreettiselta teolta ympäristön hyväksi”, Kehälinna kertoo. 

Kehälinna luotsaa Zero Waste Finland -yhdistystä, joka keskittyy jätteiden vähentämiseen ja ylipäätään kestävän elämäntavan edistämiseen. 

Kehälinnan haluun vähentää jätteitä on vaikuttanut myös hänen alkuvuodesta 2016 syntynyt esikoisensa. Vauvathan tuottavat paljon roskaa, sillä esimerkiksi vaippoja menee rutkasti. Myös vaatteet jäävät nopeasti pieniksi. 

”Se aika on sellaista jatkuvaa tavaran jylläämistä. Se ärsytti. Aloin testata kestovaippoja ja sitten otin laajasti kestotuotteita käyttöön muutenkin, kuten tiskirättejä ja talouspapereita. Nälkä kasvoi syödessä ja aloin etsiä tietoa, mitä kaikkea muuta voisin vielä tehdä.” 

Lapsen saanti sai Kehälinnan miettimään laajemminkin millaisia vaikutuksia ihmisellä on maapalloon. Nykyään Kehälinnan kotona pyritään tekemään kestäviä valintoja, kuluttamaan vähemmän ja korjaamaan tavarat vaatteista huonekaluihin. 

Olemme normalisoineet maailman, 

jossa tuotetaan roskaa aivan valtavasti.

Jos haluaisi elää zero waste -ajattelun eli nollahukka-ajattelun mukaista elämää tosissaan, se vaatisi Kehälinnan mukaan valtavia muutoksia elämäntapaan. Hän muistuttaakin, ettei täydellisyys ole tavoite. 

”Zero waste -kokki Anne-Marie Bonneau on sanonut, ettei tarvita kourallista ihmisiä, jotka tekevät sitä täydellisesti vaan laaja joukko, joka tekee sitä epätäydellisesti. Ani harva meistä, jos kukaan, on jätteetön”, Kehälinna kertoo. 

Jätteiden nollalinja pärjää tässä ajassa hänen mielestään huonosti. 

”Olemme normalisoineet maailman, jossa tuotetaan roskaa aivan valtavasti. Roskaa ei edes pidetä ongelmana.” 

Vuosi 2020 on ollut poikkeuksellinen myös roskien suhteen. Helsingin ulkoalueiden siisteydestä vastaavan Staran itäisen Helsingin ja keskustan alueen työnjohtajat kertovat, että korona-aika etenkin keväällä ja kesällä on lisännyt roskien määrää ainakin keskustassa ja idässä.

Normaalioloissa bussipysäkkien roskiksissa on enemmän jätettä, kun nyt puistojen roskikset ovat täyttyneet useammin. Noutoruoan kasvu on vaikuttanut siihen, että esimerkiksi isot pizzalaatikot ovat täyttäneet roskiksia nopeasti. 

Kehälinna on seurannut korona-ajan roskatilannetta huolestuneena. 

”Vastuu pitäisi ottaa kaikesta tavarasta, jonka on ostanut. Meillä on liikaa sellaista kulttuuria, että tavara vaan dumpataan johonkin ja sitten se on jonkun muun ongelma”, Kehälinna kertoo. 

Jätteettömyys tai edes jätteiden vähentäminen ovat melko kaukana ainakin Tilastokeskuksen jätetilaston mukaan. Yhdyskuntajätettä kertyi vuonna 2018 kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Jätemäärä kasvoi myös suhteutettuna asukaslukuun. 

Yksittäisen ihmisen vaikutus voi tuntua pieneltä, mutta Kehälinna muistuttaa kansalaisten ja yritysten vastuusta. 

”Varsinkin korkean elintason maassa, kuten Suomessa, pitäisi tarkastella omia kulutustottumuksiaan. Jätteiden määrän vähentämisessä taas yrityksillä on valtava vastuu. Jos esimerkiksi valmistaa farkkuja, pitäisi olla vastuussa myös siitä, mihin ne risat farkut viimeisessä vaiheessa päätyvät.” 

Helsingin kaupunki on ottanut käyttöön keinoja taklaamaan jäte- ja roskaongelmaa. Nopeat kokeilut torjuvat muoviroskaa Itämerihaasteessa. Kehälinnan mielestä Itämeren roskaongelmaan pitää käyttääkin kaikki keinot. 

Helsingin katukuvaan on tullut automaattisesti roskien määrään reagoivia älyroskiksia, joita Kehälinna pitää kiinnostavina, koska ne litistävät roskat pienempään tilaan. Tämä osaltaan estää roskien valumista ulos korin täyttyessä eivätkä roskat myöskään ole eläinten ulottuvilla niin helposti. Hankkeena se on Kehälinnan mukaan hyvä, mutta ei poista alkuperäistä ongelmaa eli sitä, miksi jätettä alun perin syntyy niin paljon. 

”Kaikki toimenpiteet ovat tarpeellisia, koska parempiakaan ratkaisuja ei ole.”  

Kehälinna pitääkin kaupungin roolia jäteasiassa hankalana. 

”Kaupunki on vastuussa kaupungissa syntyvästä jätteestä, mutta kaupunki ei varsinaisesti voi tehdä kauhean paljon sille, että jätemäärä olisi pienempi. Kuluttajat ja yritykset ovat tässä avainasemassa.”  

Edistysaskeleita on Kehälinnan mukaan yleisesti ottaen se, että yhä useampi kierrättää ja kierrätysvaihtoehdot ovat lisääntyneet viimeisten 20 vuoden aikana. Kehälinna tosin kertoo, että samaan aikaan jätteiden määrä on kasvanut. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste on Suomessa puolestaan vain 42 prosenttia. 

”Haluaisin ajatella, että tietoisuus olisi lisääntynyt, mutta en näe, että sen lisääntyminen olisi muuttunut toiminnaksi niin paljon kuin pitäisi. Meillä aikuisilla on jätteisiin ja roskiin liittyen paljon huonoja tapoja, joista poisopetteleminen on hidasta ja työlästä. Ehkä laitan toivoni lapsiin tässä asiassa, koska he oppivat paremmat tavat jo suoraan.” 

Kansalaisaktiivi Taru Kehälinna on Zero Waste Finlandin puheenjohtaja. Zero waste on ajattelutapa, joka kannustaa vähentämään jätettä ja tavoittelemaan elämäntapaa, josta jätettä ei synny. Roskien kerääminen on vain pieni osa yhdistyksen toimintaa. Zero Waste Syyskuuta vietetään nyt. Lisätietoa: zwf.fi. Kehälinna on markkinointi- ja viestintäpäällikkö rakennusyhtiö Fixcel Group Oy:ssä. Vapaalla hän harrastaa yhdistystoimintaa ja käsitöitä sekä viettää aikaa lastensa kanssa.