Pikaratikan kyytiin päästään etuajassa

Pikaraitiolinja 15 tuo mukanaan sujuvamman liikenneverkoston, mutta myös uusia asuntoja ja työpaikkoja. Pikaratikka on ilmastotekokin.

Matkustajat pääsevät Itä-Helsingin ja Espoon Keilaniemen väliä kulkevan pikaratikan kyytiin etuajassa, sillä liikennöinti on varauduttu aloittamaan jo tämän vuoden puolella kesäkuun 2024 sijaan, kertoo Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski.

Linjan rakennusaikainen nimitys Raide-Jokeri korvataan tuolloin virallisella nimellä pikaraitiolinja 15 tai kotoisammalla muodolla pikaratikka 15. Aikataulun lisäksi on alittumassa kustannusarvio. Tämä on kova suoritus hanketta pyörittävältä allianssilta, johon Helsinki kuuluu Espoon kanssa tilaajana. Onnistumisen avaimena on ollut yhteistyö.

”Raide-Jokerissa on ollut erittäin hyvä tekemisen meininki. Allianssissa on mielestäni hienointa se, että kaikki osapuolet keskittyvät ratkaisujen aikaansaamiseen eikä riitelyyn, kuten monissa muissa toteutusmuodoissa valitettavasti usein käy”, sanoo Lehmuskoski, jolla on vuosien kokemus Raide-Jokerista sen allianssin johtoryhmän puheenjohtajana ja tilaajan johtoryhmän puheenjohtajana.

Pääkaupunkiseudun ensimmäinen pikaratikka kulkee suurimman osan 25 kilometrin matkastaan Helsingissä — vain 9 kilometriä on Espoon puolella.

Reitin voi kuvailla pääpiirteissään niin, että Itäkeskuksen päätepysäkiltä lähtiessään päätyy Latokartanon ja Viikin kautta Oulunkylään. Ja matka jatkuu, Maunulasta lähteen, Pirkkolaan ja Huopalahteen. Seuraavana on Vihdintien ja Talin vuoro. Sitten siirrytään jo Espoon puolelle Vermoon, Leppävaaraan, Laajalahteen, ja sieltä vielä Otarantaan sekä Keilaniemeen.
Useisiin pikaratikan reiteille jääviin paikkoihin, kuten Viikkiin ja Maunulaan, saadaan ensi kertaa raideliikennettä.

”Helsingin ratikkaverkosto on laajuudeltaan noin 50 kilometriä. Uuden linjan 25 kilometriä tuovat siis kerralla 50 prosenttia lisää ratikkarataa pääkaupunkiseudulle. Tämä on merkittävä joukkoliikennejärjestelmän parannus”, Lehmuskoski muistuttaa.

Havainnollistetaan reittiä vaikka levittämällä tähän Helsingin joukkoliikennekartta. Pikaratikka tuo sen keskelle vahvan poikittaisen linjan, mutta lisäksi nivoo matkansa varrella yhteen useiden kulkumuotojen reittejä ja ulottaa siten vaikutuksensa laajalle, myös yli kuntarajojen.

”Helsingissä raideyhteydet ovat olleet säteittäisiä ja suuntautuneet keskustaan. Pikaratikka on Helsingin ensimmäinen poikittaissuuntainen raideyhteys. Se yhdistää Itäkeskuksessa metron ja Oulunkylässä pääradan. Huopalahteen, Pitäjänmäelle ja Leppävaaraan tulee yhteys Rantaradalle, Otaniemessä ja Keilaniemessä metroon. Pikaratikka onkin tärkeä askel Helsingin kaupunkirakenteen muodostumisessa raideliikenteen verkostokaupungiksi”, Lehmuskoski toteaa.

Pikaratikka korvaa Helsingin vilkkaimman bussilinjan 550, jolla ei kyetä hoitamaan tulevien vuosien voimistuvaa matkustajavirtaa. Pikaratikka pystyy jopa kolminkertaistamaan matkustajamäärät. Eivätkä ne nykyiselläänkään pieniä ole — bussilinja 550 poimii kyytiinsä arkipäivisin 40 000 matkustajaa. Vuonna 2030 matkustajia arvioidaan olevan jo 91 000 ja vuonna 2050 peräti 125 000.

Matkustajamääriä lisää radanvarren uudis- ja täydennysrakentaminen. Pikaraitiotien pysäkit onkin sijoitettu ajatellen paitsi nykyisiä myös tulevia asuntoja, työpaikkoja ja palveluja.

Rakentamista on luvassa esimerkiksi Itäkeskukseen, Oulunkylään ja Haagaan, samoin Maunulaan, Viikkiin ja Pitäjänmäkeen. Niistä on tulossa yhä vahvempia aluekeskustoja ja Helsingistä siten vielä leimallisemmin monikeskustainen kaupunki.

”Kaupunkikehityksen näkökulmasta pikaratikka mahdollistaa kaupungin tiivistymisen. Raideyhteyksien varteen syntyvä kaupunki on houkuttelevampaa ja tehokkaampaa kuin bussiyhteyksien varassa kehittyvä kaupunki. Pikaratikka tuo kaupunkiin lisää asukkaita ja työpaikkoja ja siten myös luo uusia palveluita kaupunkilaisille”, Lehmuskoski kuvailee.

Kaupunkikuva on muuttunut pikaratikan takia tuntuvasti — pelkästään uusia siltoja on tehty 11. Useita siltoja on lisäksi korjattu, muun muassa kolmea levennetty. Pajamäkeen on urakoitu noin 300 metrin pituinen Patterinmäen betoni- ja kalliotunneli. Roihupeltoon puolestaan on noussut uusi raitiovaunuvarikko.

Ja ennen kaikkea on rakennettu kulkuväylää. Raide-Jokerilla on lähes koko matkallaan muun liikenteen ohessa oma kaista kaksine kiskoineen, joilla se liikennöi molempiin suuntiin. Keskimääräinen matkanopeus saadaan näin nostettua noin 25 kilometriin tunnissa. Maksiminopeus yltää 70 kilometriin tunnissa. Lisäksi 34 pysäkkiparin välit ovat tarkoituksella melko pitkät, noin 800 metriä, jotta ajonopeus saadaan pidettyä suhteellisen kovana.

Pikaratikat kulkevat 5—10 minuutin vuorovälein riippuen vuorokaudenajasta. Linjan matkustaa päästä päähän tunnissa.
Pikaratikka on jo itsessään ilmastoteko, mutta sen merkitystä lisäävät pysäkeiltä olevat yhteydet rautatie-, metro- ja bussilinjoille. Samoin pyörien liityntäpysäköintiin ja esteettömiin kävelyreitteihin on kiinnitetty huomiota, onhan Helsinki sitoutunut kestävien liikkumismuotojen edistämiseen. Linjan rakennustyötkin on toteutettu ilmastonäkökulmat huomioiden.

Pikaraitiolinja 15 on pääkaupunkiseudun ensimmäinen allianssimallilla toteutettu raidehanke. Suunnittelijana on ryhmittymä, johon kuuluvat Ramboll Finland Oy, Sitowise Oy ja Sweco. Urakoitsijaryhmittymässä ovat NRC Group Finland Oy ja YIT Suomi Oy. Nämä ryhmittymät yhdessä Helsingin ja Espoon keskinäisen tilaajaorganisaation kanssa muodostavat yhteisen allianssiorganisaation.