Koronavirus haastaa arkeamme

Helsingin kaupunki seuraa koronapandemian vaikutuksia tarkkaan ja pyrkii auttamaan kaupunkilaisia kriisin aikana ja sen jälkeen.

MAALISKUUSSA alkanut koronaviruskriisi on vaikuttanut Helsinkiin monin tavoin.
”Olemme pärjänneet hyvin verrattuna moneen muuhun pääkaupunkiin, mutta on selvää, että täälläkin tragediaa riittää”, kertoo Helsingin kaupungin strategiajohtaja Markus Kühn.
”Terveydellisten vaikutusten lisäksi vakavin seuraus kohdistuu työttömyyden lisääntymiseen ja siihen, että niillä ryhmillä, joilla on mennyt heikosti, menee entistä heikommin”, hän jatkaa.

Helsingissä työttömien määrä on kasvanut. Työttömyysaste oli lokakuun lopussa 13,6 prosenttia eli 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Kriisi on iskenyt vahvasti nuoria työllistäville aloille, kuten palvelu-, myynti-, matkailu- ja ravintola-aloihin.

Lomautettujen ja irtisanottujen lukumäärän nousu johtaa erilaisten yhteiskunnan tukien lisääntyvään käyttöön. Pelätään myös, että jos kotitaloudet velkaantuvat tai pitkäaikaistyöttömyys pahenee koronan takia, se voi johtaa eriarvoistumisen kasvuun lähivuosina. Tapahtuma-alan rajoitusten seurannaisvaikutukset ovat merkittäviä. Merkkejä Helsingin talouden ja yritystoiminnan pikaisesta
noususta ei myöskään ole. Koronapandemia pienentää Helsingin entisestään vahvaa veropohjaa.
”Vaikka kriisi aiheuttaa haasteita, kaupunki sopeutuu ja mukautuu tilanteeseen. Tässä auttaa jaettu tilannekuva ajantasaisesta tartuntatilanteesta ja tarvittavista toimista eri pääkaupunkiseudun
toimijoiden kesken”, Kühn kertoo.

MONILLA aloilla on myös työvoimapulaa, vaikka työttömiä on nyt paljon enemmän. Osaavia tekijöitä kaivataan esimerkiksi terveydenhuollossa ja sosiaalityössä sekä ICT- ja rakennusaloilla.

Koronaviruspandemia ja sen mukanaan tuomat rajoitukset ovat aiheuttaneet paljon vaikeuksia, joista edellä on mainittu osa. Mutta onko koronasta seurannut mitään hyvää? Helsingin kaupungin sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelujen johtaja Seija Meripaasin mukaan ainakin yhteisöllisyys on korona-aikana lisääntynyt.
”Varsinkin ikääntyneitä koskevista huolenaiheista ilmoitetaan viranomaisille. Yhteydenottojen lisääntymisellä on myönteisiä vaikutuksia, sillä entistä useamman ikääntyneen palvelutarve tulee tarkemmin selvitettäväksi”, Meripaasi kertoo.

Pandemiatilanne on myös nopeuttanut digiloikkaa ja uudenlaisten palvelujen kehittämistä. Esimerkiksi ikääntyneille kaupunki kehitti etäpäivätoimintaa. Rajoitusten aikana uusia kotiin vietäviä palveluita kehitettiin yhdessä kaupallisten ja kolmannen sektorin kumppanien kanssa.

KÜHNIN mukaan maailma on muuttunut monessakin asiassa pysyvästi. Esimerkkejä tästä ovat erilaiset etätapahtumat ja mahdollisuudet tehdä töitä etänä niillä aloilla, joilla se on mahdollista.
”Kriisi on vahvistanut ja nopeuttanut digitalisaatiota. Moni palvelu on tehnyt lyhyessä ajassa onnistuneen digiloikan. Myös terveys- ja turvallisuustietoisuutemme on muuttunut pysyvästi”, toteaa Kühn.

Kriisi voi jatkua vielä pitkään, mutta palautumiseen on Helsingissä keinoja.
”Helsingissä voi elää suurkaupunkimaista elämää kuitenkin niin, että meillä on laajat ja kattavat viheralueet ja mahdollisuus pitää turvavälejä. Oleellista palautumisessa on myös se, että sääntöjä noudatetaan ja että meillä on yhteishenkeä. Keskeistä on pystyä pitämään kaupunki ja palvelut auki valituilla toimenpiteillä. Tähän meillä on hyvät edellytykset, olemme siihen sopivan kokoinen kaupunki”, Kühn kertoo.