Kestävän Helsingin pormestari

Helsingin pormestari Juhana Vartiainen haluaa, että Helsinki kasvaa kestävästi. Talouden, ilmaston ja ympäristön sekä ihmisten hyvinvoinnin tulee olla tasapainossa.

JOS JOKU luulee nähneensä Helsingin pormestari Juhana Vartiaisen pyörän selässä Haagassa tai Malmilla, havainto on totisinta totta. Vartiainen harrastaa pyöräilyä eri kaupunginosissa vapaa-ajallaan.

”Vuosaari on mukava läpileikkaus eri aikakausien rakennustyyleistä ja tunnelmista. Välillä tuntui kuin olisi käymässä jossakin pikkukaupungissa suuren kaupungin sijaan”, hän kertoo retkestään Vuosaareen.

Onpa hän jo käynyt lapsuutensa maisemissakin Kontulan Keinutiellä. Kun 1960-luvulla alueelle nousi elementtitaloa toisensa jälkeen ja lapset Vartiaista myöten leikkivät rakennustyömailla, nykyisin Kontulan ostoskeskus on maankuulu shish kebabeistaan. Vartiaisen mieleen on erityisesti maksasta tehty varras.

Nämä retket ovat konkretisoineet Vartiaiselle Helsingin muutosta, kasvua riittävän suureksi kaupungiksi, jossa on viihtyisää, turvallista ja kansainvälistäkin tunnelmaa.

”Helsingistä on tullut valtavan paljon monipuolisempi verrattuna omaan lapsuuteeni. Esimerkiksi erilaisia yhdessäolon tiloja, puistoja, taidetta, kauppakeskuksia, pyöräteitä ja muuta infrastruktuuria ja palveluja on tullut paljon lisää.”

Haluan nähdä, että Helsingin hyvä ja kestävä kasvu jatkuu. Se tarkoittaa vaurautta ja parempia työtilaisuuksia kaupunkilaisille.

Pormestari Juhana Vartiainen

VARTIAINEN haluaa myös pitää Helsingin tällä kasvun ja palvelujen tiellä. Lokakuussa kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupunkistrategiassa pääkaupunki nimetään kasvun paikaksi.

”Haluan nähdä, että Helsingin hyvä ja kestävä kasvu jatkuu. Se tarkoittaa vaurautta ja parempia työtilaisuuksia kaupunkilaisille. Lupaankin toimia niin, että kaupungin talouden lisäksi kaupunkilaisten talous säilyy jykevänä”, Vartiainen linjaa.

Tämä näkyy siinä, että kunnallisveroprosentti ei nouse, ja rahankäyttö on tarkkaan suunniteltua.

”Näihin päiviin saakka olemme olleet melko vauraita, mutta sote-uudistus leikkaa rahoitustamme tulevaisuudessa. Me pärjäämme kyllä, mutta meidän pitää olla tarkkana.”

Hän kertoo miettivänsä koko ajan sitä, miten kaupunki voi tuottaa helsinkiläisille entistä parempia palveluja entistä pienemmillä kustannuksilla ja nöyrällä palvelu- asenteella.

Talouspuhe on taloustieteilijä-Vartiaiselle ominaista—hän on muun muassa toiminut Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtajana. Hänen rakkautensa taloustieteeseen alkoi orastaa jo 1960-luvun lopulla Pariisissa, jonne 11-vuotiaan Vartiaisen lapsuudenperhe muutti kolmeksi vuodeksi.

”Ranskalaiset opettajat rohkaisivat lapsia miettimään aatteellisia asioita, kuten Venäjän ja Ranskan vallankumouksia. Samalla elettiin kylmän sodan aikaa. Kiinnostuin yhteiskuntajärjestelmän ja talouden miettimisestä.” 

Myöhemmin Vartiainen opiskeli Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa, Helsingin yliopistossa ja London School of Economicsissa. Taloustiede vei voiton, mutta onpa hänellä opintoja myös filosofiasta, matematiikasta ja oikeustieteestä.

KESTÄVÄÄN kasvuun sisältyvät talouden lisäksi ilmastoon ja ympäristöön liittyvä sekä sosiaalinen puoli. Suurena ponnistuksena on luoda uusia keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan, sillä Helsinki aikaisti hiilineutraaliustavoitteensa vuoteen 2030.

Uutena asiana ilmastotekoihin on tullut ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

”Meidän on pidettävä huolta rakentamisessa ja rantojen suunnittelussa siitä, että vaikka vesi nousisi, rakennukset ovat turvassa ja voimme jatkaa helsinkiläistä elämänmuotoamme”, Vartiainen painottaa. Hän puhuu muutenkin paljon siitä, että ihmisten pitää saada elää omanlaistaan elämää pääkaupungissa.

”Yritän yhteistyössä muiden kanssa hoitaa asiat niin, että kaupungin päättäjät eivät omilla toimillaan aiheuta ongelmia, vaan tukevat kaupunkilaisten toiveita ja toimintaa.”

Ympäristön huomioimiseen kuuluu sopusointu lähiluonnon kanssa. Vartiainen painottaa, että korona-ajan myötä siitä on tullut kaupunkilaisille yhä tärkeämpää. Strategiassa se näkyy uusina luonnonsuojelualueina ja siinä, että esimerkiksi Keskuspuistoon ei suunnitella uutta rakentamista.

Jotta jokainen saa hyvät lähtökohdat henkilökohtaiseen ja kaupunginkin taloutta tukevaan kasvuun, kaupungissa on oltava sujuva opinpolku.

”Kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen tulee olla laadukasta kaikissa kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa. Esimerkiksi myönteisen erityiskohtelun määrärahoilla voidaan tukea tätä tavoitetta ja ehkäistä syrjäytymistä.”

HAASTATTELU alkoi vapaa-ajan merkeissä, ja siitä puhutaan lopussakin.

Nykyisin Vartiainen asuu Kruununhaassa puolisonsa, ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelän kanssa. Aikuinen lapsi asuu jo omillaan.

Kodin läheltä löytyy paljon niitä asioita, joita Vartiainen Helsingissä arvostaa — ”loistelias jugend-keskusta, joka on rakennettu vuosina 1890—1920”, roppakaupalla klassisen ja nykymusiikin esittäjiä, luontoa ja lääniä pyöräilyyn ja sauvakävelyyn.

Esiin nousee myös lämmin suhde Kaartinkaupunkiin, jossa perhe asui lapsen ollessa pieni. Vartiainen oli tuolloin jonkin aikaa vanhempainvapaalla.

”Vietin lapsemme kanssa paljon aikaa Johanneksen puistossa ja Sepänpuistossa. Se oli valtavan onnellista aikaa, johon liittyy kivoja muistoja.”