Teemasivut: Arkiliikunta on viikkotreenejä tärkeämpää

Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan teemasivu

Istuminen tappaa. Liikkumalla riittävästi pysyt terveenä ja jaksat paremmin. Viesti on kiistaton ja välittyy silmiimme uutisvirrassa päivittäin. Tästä huolimatta haaste liikkumattomuudesta on vain pahentunut. Moni kantaa huonoa omatuntoa liian vähäisestä liikkumisesta. Ehkä olisi aika muuttaa näkökulmaa ja pohtia liikkumista kokonaisuutena. Liikkuminen on paljon muutakin kuin urheilua. Oleellista on kokonaisliikkeen määrä ja päivittäiset valinnat. Usein liikkumista estävät omassa päässämme olevat virheelliset mielikuvat. 

"Treenaan 2-3 kertaa viikossa. Se varmasti riittää.” 

Liikunnan harrastaminen ja urheilu ovat arvokkaita asioita. Liikuntaharrastus merkitsee tuhansille onnistumisen elämyksiä, ystävyyssuhteita ja omien rajojen koettelua. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että lähes kaikki hyötyisivät istumisen vähentämisestä ja arkiliikkumisen lisäämisestä. Totuus on, että olemme paikallamme liian paljon. Istumme yli puolet päivistämme ja käytämme kehoamme liian vähän ja yksipuolisesti. Muutamat treenit viikossa eivät paljoa lohduta, jos arki kuluu muuten tyystin paikallaan. Asia koskettaa keskeisesti koululaisia, joiden tulisi liikkua reippaasti vähintään tunti päivässä.  

Treenit kaksi kertaa viikossa muodostavat parhaimmillaankin vain noin 15-20 prosenttia riittävästä liikkumisen määrästä. Tästä johtuen on välttämätöntä rakentaa arkirutiineista sellaisia, että jokainen päivä sisältää nykyistä enemmän askeleita, hengästymistä ja liikettä. 

"Olen aloittanut monta kuntoprojektia, mutta jossain vaiheessa liikkuminen jää aina pois.” 

Nykyihminen elää usein projektista toiseen. Asettaa itselleen kesäksi kuntoon -haasteita ja ottaa tavoitteen maratonista. Tämä voi olla monelle motivoivaa. Kun lähestymme asiaa keskiarvona, elintaparemontit eivät valtaosalla tule jäädäkseen. Olennaisempaa on rakentaa vähäisestä liikkumisesta osa jokapäiväistä elämää. Vähän päälle on hyvä lisätä. Projektien sijaan yritä tehdä satunnaisesta säännöllistä. 

”En ole liikunnallinen, ei ole aikaa eikä edes kiinnostusta liikkua.” 

Liikkumista vähentää ratkaisevalla tavalla mielikuva, jonka mukaan vain hikiliikunnalla ja treenaamisella on merkitystä. Totuus kuitenkin on, että kaikkien ei tarvitse pitää urheilusta liikkuakseen. Saatat olla huomaamattasi hyvinkin sporttinen päivittäisten valintojesi ansiosta pyöräillessäsi kauppaan, ulkoiluttaessasi koiraa, käyttämällä rappusia tai kävellessäsi lapsen treenien aikana. Pelkästään 30 minuutin päivittäinen kävely aiheuttaa elimistössä noin 15 positiivista vaikutusta. Tärkeintä on liikkua päivittäin edes vähän. 

”Mitä Helsinki tekee tukeakseen ja mahdollistaakseen liikkumisen?” 

Helsingin kaupungilla on käynnissä lähes 60 toimenpiteen liikkumisohjelma, jonka avulla kaupunkiympäristöä sekä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, vanhuspalveluiden ja työyhteisöjen toimintaa kehitetään liikkumista suosivaksi. Mikäli liikkuminen paikasta toiseen pyörällä tai kävellen on nopeaa ja sujuvaa, liikkuminen todennäköisesti lisääntyy. Mikäli luokkahuoneessa tai kokoustilassa on mahdollisuus seisoa pöydän ääressä, seisominen on todennäköisempää. Mikäli tieto harrastusmahdollisuuksista on helposti saatavilla, kynnys aloittaa harrastus madaltuu. Tavoitteena on, että liikkuminen Helsingissä on entistä helpompaa ja sujuvampaa. 

”Miksi liikkuisin edes vähän, kun se ei kuitenkaan riitä suosituksiin?” 

Siksi, että erityisesti vähän liikkuvilla jo lyhyillä, muutaman minuutin liikkumispätkillä on olennaisia vaikutuksia elimistön toimintaan ja hyvinvointiin. Siksi, että säästät aikaa. Pyörä on kaupungissa nopein tapa liikkua alle 5 kilometrin matkoilla. Siksi, että portaiden nousu viidenteen kerrokseen on teholtaan jumpan veroista liikettä. Siksi, että tunnet jo vähäisen liikkumisen suotuisat vaikutukset kehossa, unen laadussa ja jaksamisessa. Tee jotain joka päivä. 

Liikkumisohjelma on konkretisoitunut kaupunkilaisille esimerkiksi seuraavasti: 

• Jokaisen Helsingin kaupungin 38 000 työntekijän tietokoneelle on asennettu taukoliikuntaohjelma. 
• Järjestöille on myönnetty vuosittain 900 000 euroa lasten ja nuorten harrastustoiminnan  kehittämiseen. 
• Noin 70 prosentille kotihoidon asiakkaista on otettu käyttöön liikkumissopimus. 
• 10 koulupihaa on kunnostettu liikkumiseen kannustavaksi. 
• Uusia pyöräpysäköintipaikkoja on vuosina 2017–2019 rakennettu yli 2 200. 
• Yläkoululaisten digitaalinen harrastuspassi otettiin käyttöön elokuussa. 
• Innovaatio-ohjelma ikäihmisten liikkumisesta on toteutettu yhteistyössä Harvardin yliopiston ja Bloomberg Philanthropies -säätiön kanssa. 
• Kaupunkipyöräasemien määrä on kasvanut 50 asemasta 238 asemaan vuodesta 2016. 
• helsinkiliikkuu.fi -sivuilla on käynyt yli 100 000 käyttäjää. 
• Terveysasemilla on käynnistynyt liikkumisprojekti. 
• Pienten lasten liikkumista edistetään yhteistyössä neuvoloiden, lapsiperheiden kotipalvelun, leikkipuistojen, päiväkotien ja liikuntapalveluiden kanssa. 

Lisätietoa liikkumisohjelmasta löydät osoitteesta helsinkiliikkuu.fi.