Minun Helsinkini: Susanna Laine: ”Positiivisinta on löytää uutta”

Susanna Laine valittiin hiljattain positiivisimmaksi helsinkiläiseksi. Helsingissä positiivisinta on hänestä yllätyksellisyys. 

Mitä positiivisuus merkitsee sinulle?

 Olen miettinyt tätä paljon. Minullakin on ne vähemmän positiiviset hetket, vaikka olen aurinkoinen ja optimistinen luonne. En esimerkiksi ole hyvällä tuulella aina aamuisin. Olen kuitenkin päättänyt olla palveluammatissa, jossa autan muita loistamaan, ja teen heille hyvää. Minusta on kivaa saada ihmiset hyvälle tuulelle, ja hyvä fiilis leviää. Olenkin päätynyt siihen, että jos positiivisuutta ajattelee nuottina, niin soitan sellaista vähän korkeampaa. 

Mikä Helsingissä on positiivisinta? 

Vaikka olen asunut Hesassa jo 20 vuotta, löydän jatkuvasti uusia asioita. Täällä on valtavasti nähtävää ja koettavaa. Hiljattain Vanhassakaupungissa tuli yhtäkkiä vastaan viehättävä Annalan kartanopuisto, ihana pieni keidas, jossa puutarha-asetelmat loistivat ja ihmiset nauttivat päivästä. Pidän myös siitä, että ihmisiä on liikkeellä läpi yön, ja julkiset kulkuyhteydet toimivat todella hyvin. Käytän usein raitiovaunua ja metroa. 

Mitä toi seinäjokisen aikanaan Helsinkiin? 

Olen jo lapsena ja nuorena vieraillut paljon Helsingissä, sillä siskoni ja veljeni asuivat täällä. Siskoni mukana pääsin seuraamaan muotinäytöksiä, ja kävin tanssikursseilla StepUp-tanssikoulussa. Se oli minulle rakas paikka. Tulin Helsinkiin jopa kesätöihin puhelinmyyjäksi 16-vuotiaana, ja olin vuokralaisena siskoni asunnossa. Lopullisesti muutin ylioppilaskirjoitusten jälkeen tänne töihin ja opiskelemaan. Muistan hetken hyvin: kun olin kirjoittanut saksan ylioppilaskirjoituksissa, hyppäsin iltajunaan kohti Helsinkiä. Niin kiire minulla oli pois pienemmältä Seinäjoelta. 

Mikä on lempipaikkasi?

 Ehkä se nykyisinkin on se Lauttasaari, joka tuli tutuksi jo sisarusten asuinpaikkana. On ihanaa kävellä yksin merenrannalla ja kalliolla, ja istahtaa kahvilaan, sillä vapaa-ajalla haluan rauhaa. Ammatillinen elämäni on niin sosiaalista. On siellä Lauttasaaressa vähän metsääkin. 

Millaista Helsingissä on syksyllä? 

Täällä on silloinkin elämää, mikä on kiva asia. Pidän syksystä, sillä en nauti kuumista keleistä. Tosin loskavaihe ei innosta. 

Minne veisit tänne kyläilemään tulleen ystävän? 

Nuorina aikuisina olisimme tavanneet Stockan eli Stockmannin kellon alla ja menneet ensimmäisenä keskustan baareihin ja ravintoloihin juhlimaan. Kun ystäväni kävivät täällä tänä kesänä, vierailimme Ravintola Löylyn terassilla ja Kaivopuiston rannoilla. Voisin viedä vieraan myös meren äärelle Suomenlinnaan, ja Hakaniemen torilla nauttisimme torikahvit. Läheisen Kruununhaan talot ovat viehättäviä. 

Näetkö itsesi helsinkiläisenä tulevaisuudessa? 

Kyllä näen. Olen asunut paljon kantakaupungin liepeillä, mutta näen itseni asumassa myös kauempana kaupungissa. 20-vuotiaana en olisi uskonut, että sanon näin. Tässä iässä tarvitsee vastapainoa hektisyydelle. 

Susanna Laine

Kolme tietä mielenrauhaan Helsingissä

1. KOM-teatterissa kaikki on aina loppuun asti mietittyä. Teatteri auttaa taltuttamaan levottoman olon. 
2. Elegantissa Tammisalossa on kivaa kävellä kavereiden kanssa ja katsella taloja ja merta. Mieli lepää. 
3. Helsinki ei nuku koskaan. On rauhoittavaa tulla kotiin myöhäänkin, sillä kaupungissa on aina elämää.