Menot: Toven syksy

Julkaistu 25.9.2020

Tänä syksynä päästään tutustumaan monipuolisesti Tove Janssonin elämään. Esimerkiksi Vuosaaressa omistetaan tapahtumakokonaisuus rakastetulle taiteilijalle.

”Havahduimme Toven viettäneen kesiä Vuosaaren lähivesillä Klovharun saaressa. Päätimme pyytää galleriaamme Toven veljen, valokuvaaja Per Olov Janssonin, saaristoaiheisia valokuvia. Hän kuvasi perheenjäsentensä elämää saaristossa useina vuosikymmeninä”, kertoo Vuotalon johtaja Tuuli Tokkola.

Tove vietti kesiään Klovharun saarella Porvoossa 1960-luvulta 1990-luvun alkupuolelle kumppaninsa, taidegraafikko Tuulikki Pietilän kanssa. Pellingin saaristo oli Tovelle tärkeä jo lapsuudesta saakka. Meri ja saaret päätyivätkin moniin hänen töistään.

Syyskuun 24. päivä avautuvaan näyttelyyn tulee lisäksi yhteistyönä Tuusulan museon kanssa museoamanuenssi Päivi Ahdeoja-Määtän luomia Tove-aiheisia seinäkankaita. Niissä poikkeuksellisen monilahjakkaan ja maailmanlaajuisesti arvostetun taitelijan elämää valotetaan eri kulmista – niin kuvataiteilijan, kirjailijan, sarjakuvapiirtäjän, kuvittajan kuin käsikirjoittajan. Tove ja meri -näyttelyssä voi vierailla maksutta 1.11. asti.

Rakkauden vaikeat valinnat

Janssonin värikäs elämä valtaa valkokankaat lokakuun 2. päivä, kun ensi-iltaan tulee TOVE-elokuva. Vuotalossa se nähdään 6.10. Valtaosin Helsingissä kuvattu elokuva ajoittuu 1940- ja 50-lukujen taitteeseen. Pääroolissa loistaa Alma Pöysti ja taiteilijan rakastettuina Vivica Bandlerina Krista Kosonen ja Atos Wirtasena Shanti Roney.

Eikä sovi unohtaa muumejakaan, noita 75-vuotisjuhliaan viettäviä otuksia kavereineen. Vuotaloon ne saapuvat 16.10. animaatioelokuvassa Muumit Rivieralla. Koko perheen Käy Muumilaaksoon -konsertit  kuullaan 11.10. suomeksi ja ruotsiksi Benny Törnroosin johdolla. Teater Kojan esittää 19.10. näytelmän Vem ska trösta Knyttet? (Kuka lohduttaisi Nyytiä?)

Näyttelykokonaisuuteen kuuluu myös Vuotaloon kuuluvan Vuosaaren kirjaston Stagen keskustelu muumikirjojen filosofisista ulottuvuuksista, joita pohtimaan saapuu kirjailija Jukka Laajarinne 27.10. Aineistoa totta vieköön riittää: muumitarinoita on proosana sekä kuvakirjoina toistakymmentä ja sanomalehtien sarjakuvina peräti 1 500 sarjaa.

Keskusteluja ja lukupiirejä

Pysyvämmin Janssonin taidetta on esillä muun muassa HAM Helsingin taidemuseossa, jossa on nähtävänä freskot Juhlat kaupungissa ja Juhlat maalla sekä vaihteleva kokonaisuus muita hänen teoksiaan ja taustatietoa (Eteläinen Rautatiekatu 8).

Pitkään, ensi helmikuun loppuun, on myös esillä muuminäyttely Suomen kansallismuseossa (Mannerheimintie 34) oheistapahtumineen lukupiiristä keskustelusarjaan.

Eivätkä maamerkitkään onneksi noin vain katoa. Koska Tove Jansson (9.8.1914-27.6.2001) eli valtaosan elämästään Helsingissä, on täällä lukuisia häneen liittyviä teoksia ja paikkoja. Niistä on esimerkkejä viereisellä palstalla.

Vuotalon galleria (Mosaiikkitori 2) ma–to klo 8–20, pe klo 8–18, la klo 10–16 sekä tapahtumien mukaan.

HAM Helsingin taidemuseo (Eteläinen rautatiekatu 8) 23.11.2019–31.12.2022, ti–su klo 11–19, liput 12/10 e.

Toven jäljillä

Helsingissä on paljon Tove Janssonin elämään liittyviä paikkoja.

Lapsuudenkoti

Janssonin perhe asui vuosina 1914-1933 Katajanokalla osoitteessa Luotsikatu 4.

Puisto

Lapsena Tove leikki Uspenskin katedraalin tuntumassa ja sen viereisessä puistossa, joka nimettiin vuonna 2014 Tove Janssonin puistoksi (Satamakatu, Kanavakatu 1).

Koulu

Toven koulu osoitteessa Korkeavuorenkatu 23 on nykyisin Designmuseo.

Lallukka

Janssonit asuivat 1930-luvulla Lallukan taiteilijakodissa osoitteessa Eteläinen Hesperiankatu 14.

Ateneum

Opiskellessaan Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Ateneumissa (Kaivokatu 2) vuosina 1933-37 Tove tutustui tulevaan elämänkumppaniinsa, taiteilija Tuulikki Pietilään.

Svenska Teatern

Toven ystävä ja rakastettu, teatteriohjaaja Vivica Bandler toi muumit teatteriin loppuvuodesta 1949 (Pohjoisesplanadi 2).

Ateljeekoti

Tove eli ja työskenteli ateljeekodissaan Ullanlinnankatu 1:ssä vuodesta 1944 kuolemaansa saakka. Rakennuksen seinässä on reliefi, johon Viktor Jansson ikuisti nuoren tyttärensä.

Sukuhauta

Janssonien sukuhaudan Hietaniemen hautausmaalla (Mechelininkatu 2) tunnistaa Viktor-isän veistoksesta Maapallon päällä istuva poika.

Taide

Toven sanotaan olleen mallina isälleen Viktor Janssonille tämän luodessa Merenneitoa (Eteläesplanadi 22), Aallottarien kookkaampaa merenneitoa (Esplanadin puisto) ja Convolvulusta (Kaisaniemen puisto). Toven omia töitä on esillä HAMissa.