Kivinen eläintarha - Kaupungintalon uudistus 50 vuotta sitten herätti ihailua ja kritiikkiä

Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen sekä pormestariston tyyssija on kokenut monia vaiheita. Aarno Ruusuvuoren suunnittelema osa kaupungintaloa täyttää syksyllä 50 vuotta.

Kaupungintalon hahmossa näkyvät monet aikakerrostumat. Rankka saneeraus 1960-luvulla ruumiillisti aikansa vimmaisen uudistustahdon ja vaikutti rakennussuojeluaatteen vakiintumiseen osaksi kaupunkisuunnittelua. Uudistustöiden tuloksena kuitenkin syntyi rakennus, jossa helsinkiläisen rakennushistorian merkittävät tyylisuuntaukset yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla.

Rakennuksen historia ulottuu aikaan, jolloin Helsinki oli osa Venäjää ja Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki. Vuonna 1833 Carl Ludvig Engel suunnitteli kasvavan kaupungin kauppatorille hotelli Seurahuoneen, josta tuli merkittävä ajanviettopaikka helsinkiläiselle kulttuuriväelle. Kaupungintalon alkuperäiset osat ovat siis vanhempia kuin Engelin kuuluisin luomus Tuomiokirkko, joka valmistui vuonna 1852.

Seurahuoneen kulttuuritarjonta rantautti Suomeen kansainvälisiä ilmiöitä: esimerkiksi vuonna 1896 Seurahuoneella esitettiin Suomen ensimmäinen elokuva. Ohjelmistossa oli myös kantaesityksinä kansallisromanttista Jean Sibeliuksen musiikkia. Hotellin keittiö oli ylistetty ja tarjosi muodikkaita makuja maailmalta.

Seurahuone oli osa aikansa kaupankäynnin ja politiikan keskittymää, Leijona-korttelia. Se sijoittuu Kauppatorin ja Senaatintorin väliin ja siihen kuuluu Helsingin vanhimpia taloja. Hotelli Seurahuoneen toiminta rakennuksessa jatkui vuoteen 1913 asti.

Uudistusta kritisoitiin ja kehuttiin

Vuonna 1932 rakennus vihittiin kaupungintaloksi. Vuoteen 1965 asti Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontui kaupungintalon juhlasalissa, joka on edelleen tärkeä edustustila.

Sodanjälkeisinä vuosikymmeninä kartoitettiin muita mahdollisuuksia kaupungintalon sijainnille ja toteutukselle. 1960-luvulla virkamiehet ja kunnallispoliitikot päätyivät lähes yksimielisesti kannattamaan arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnitelmaa, jossa vanha kaupungintalo uusittiin täysin.

Rankan saneerauksen tilausta selittää Helsingin toive saada varta vasten kaupungintaloksi suunniteltu rakennus, joka kuvasi paremmin nopeasti modernisoituvaa kaupunkia ja sen demokraattisia arvoja hierarkkisen empiretyylin sijaan.

Ruusuvuoren ”Kiviseksi eläintarhaksi” nimeämä suunnitelma sai toteutuksensa syksyllä 1970. Näin ollen Ruusuvuoren suunnittelema osa kaupungintaloa täyttää tänä syksynä 50 vuotta. Suunnitelman nimi liittynee keskusta-alueen eläinlajien mukaan nimettyihin kortteleihin. Saneerauksen jäljiltä kaupungintalossa on Engelin kädenjälkeä enää aulan pylväikössä ja julkisivussa.

Kallis ja vanhalle arkkitehtuurille tuhoisa saneeraus otettiin vastaan yhtäältä kovaäänisesti kritisoiden ja toisaalta hyvällä maulla toteutetuksi kehuen. Sittemmin Helsingin historiallisesti merkittävien talojen remontit ovat olleet hienovaraisempia ja niissä on pyritty konservoimaan vanhaa arkkitehtuuria.

Julkisivussa jo yhdeksäs sävy

Alun perin keltaisella öljymaalilla maalattu julkisivu on saanut uuden, aikansa ihanteista viestivän maalipinnan jo yhdeksän kertaa. Nykyinen julkisivun siniharmaa on taiteilija Anitra Lucanderin suunnittelema. Hän määritti myös kaupungintalon sisätilojen oivaltavan värimaailman, joka mukailee viereisten korttelien väritystä. Lucanderin suunnittelemia värejä on käytetty myös muissa Helsingin empirekeskustan rakennuksissa.

Asbesti korvattiin akustiikkaruiskeella

Kaupungintalokorttelia laajennettiin vuosina 1985—1988. Ruusuvuoren toteuttamaan työhön kuuluu tärkeimpänä valtuustosali sekä ravintola, jotka sijoitettiin korttelin keskelle.

Talon sisäpiha muutettiin julkiseksi tilaksi. Kaupungintalokorttelin vanhojen kauppiastalojen sisätiloja konservoitiin ja entisöitiin vastaamaan silloisia rakennusteknisiä ja -suojelullisia vaatimuksia.

Kaupungintalo peruskorjattiin vuosina 1998—1999, jolloin vanhentunutta teknologiaa päivitettiin ja aikanaan paljon käytetty asbesti korvattiin akustiikkaruiskeella.

Aulassa on yleisötapahtumia

Kaupungintalon aula avattiin vuonna 2008 asukkaille ja muille vieraille. Virka-galleriassa oli vaihtuvia näyttelyjä ja tapahtumia, ja Virka-infosta sai tietoa kaupungin asioista.

Keväällä 2019 aulan toiminta muuttui jälleen. Sinne avattiin Tapahtumatori, jossa järjestetään erilaisia tapahtumia kaupunkilaisille. Aulassa voi myös tutustua ja vaikuttaa kaupungin tulevaisuudensuunnitelmiin.

Suunnittelijat:

Carl Ludvig Engel (1778–1840)

Arkkitehti Engel suunnitteli vuonna 1833 valmistuneen hotelli Seurahuoneen, joka on toiminut kaupungintalona vuodesta 1913.

Aarno Ruusuvuori

(1925–1992) Arkkitehti Ruusuvuori uudisti kaupungintalon nykyiseen asuunsa kahdessa vaiheessa, vuosina 1965–1970 ja 1985–1988.

Anitra Lucander

(1918–2000) Kuvataiteilija Lucander toteutti Ruusuvuoren kanssa kaupungintalon uudistusta vuosina 1968–1970. Lucander suunnitteli ulko-, sisä- ja kalustevärit.

Lähteet: Kaupungin Leijona-sydän, Helsingin Kaupunginmuseo 1998; Laura Kolbe, Pekka Puhakka: Helsingin kaupungintalo: historiaa ja herkkuja – Helsinki City Hall: History and Fine Food. Otava 2008

Lue lisää: kaupungintalo.hel.fi.