Pasilan nykysuunnittelussa tärkeintä on kuroa alueen osia yhteen

Pasilaa on suunniteltu moneen otteeseen.

Eliel Saarisella oli suuria suunnitelmia Pasilan suhteen. Hän visioi osana Suur-Helsinki -suunnitelmaa vuonna 1918 muun muassa, että Helsingin keskustan ja Pasilan yhdistäisi tiiviisti rakennettujen kortteleiden ympäröimä Kuningasavenue. Saarinen visioi myös, että päärautatieaseman paikka siirtyisi Pasilaan. Hänen visionsa jäivät sellaisenaan toteutumatta, mutta hän näki Pasilan uutena keskuksena.

”Se on ensimmäinen vaihe, jolloin Pasilan merkitys Helsingin kasvulle on tunnistettu. Saarinen näki Pasilan rataristeyksen myötä luonnollisesti kehittyvänä uutena keskuksena, kuin keskustan laajennuksena”, kertoo Helsingin kaupunginmuseon arkkitehti Mikko Lindqvist.

1950-luvun alun keskustasuunnitelmassa Pasilaa ei nähty enää urbaanin keskustan jatkeena, vaan sinne haluttiin suurimittaista toimi- ja tuotantotilaa, kuten Postin lajittelukeskus ja Yleisradion tilat. Alvar Aalto taas halusi alueesta uuden elävän liikekeskuksen.

1970-luvun alussa ryhdyttiin toteuttamaan arkkitehti Reijo Jallinojan suunnitelmaa Pasilasta ja rakentaminen aloitettiin Itä-Pasilasta. Tarkoitus oli tehdä uudenlainen tulevaisuuden kaupunginosa. Lopputulos ei ole Itä-Pasilassa täysin alkuperäisvision mukainen, mutta esimerkiksi eritasokaupunki heijastaa sitä. Länsi-Pasila suunniteltiin myös Jallinojan johdolla ja sen asemakaavasta tehtiin aivan erilainen. Länsipuoli onkin vastareaktio kritiikkiä saaneelle Itä-Pasilalle. Idässä on betonia ja kansipihoja, lännessä tiiltä ja maisemamuotoja, kuvaa Lindqvist.

Keski-Pasilan rakentuminen on lähtenyt käyntiin vasta Vuosaaren sataman valmistuttua. Nyt alueelle on jo noussut Suomen vilkkain kauppakeskus Tripla. Pasilan kaavoittajatiimin tiimipäällikkö Anna-Maija Sohnin mukaan nykysuunnittelun tärkein tehtävä on kuroa Pasilan eri osia yhteen.

”Pitkään Pasilansiltakin oli vain kapea lanka, joka yhdisti Itä- ja Länsi-Pasilan. Oli tärkeää, että kummasta Pasilasta puhutaan, mutta nyt olisi tärkeää, että meidän jälkeemme olisi jotain yhtenäistä ja voisi puhua vain Pasilasta”, Sohn toteaa.

Lisäksi Keski-Pasilan tulevaisuus on korkeuksissa. Sohn kertoo, että tämä on ollut selvää vuodesta 2011 lähtien, sillä silloin valmistuneen selvityksen perusteella korkeaa rakentamista mahdollistetaan ainakin Kalasatamaan ja Keski-Pasilaan. Näiden välillä kulkevan Teollisuuskadun molemmissa päissä
kohoaisi torneja.

Lähteet: Historia Helsinki -sivuston artikkelit Itä-, Keski- ja Länsi-Pasilasta, kaupungin Uutta Helsinkiä rakentamassa -sivu Pasilasta. Haastateltavat: Mikko Lindqvist ja Anna-Maija Sohn.