Kasvatuksen ja koulutuksen johtokaksikko: Lapset ja nuoret tarvitsevat nyt tukea

Kasvatuksen ja koulutuksen johtokaksikkoa Satu Järvenkallasta ja Johanna Laisaarta yhdistää lasten ja nuorten hyvinvoinnin asettaminen kaiken muun edelle.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan johtokaksikko kiertää työssään usein kaupungin kouluja ja päiväkoteja. Asioihin tutustuminen kentällä ja henkilöstön kuuleminen on sekä apulaispormestari Johanna Laisaarelle että toimialajohtaja Satu Järvenkallakselle tärkeää. Heidän ilokseen kierrosten aikana on kuulunut paljon hyvää.

Kesällä apulaispormestarina aloittanut Laisaari kertoo olevansa hyvin vaikuttunut siitä, kuinka motivoitunutta ja innostunutta koulujen sekä päiväkotien henkilöstö on.

Vahva motivaatio kyllä välittyy johtajakaksikostakin.
”Meillä on Sadun kanssa yhteiset arvot ja päämäärät taata lapsille ja nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia”, sanoo Laisaari.

Järvenkallas on puolestaan huomannut, kuinka molemmilla on voimakas lapsen ja nuoren edun näkökulma, heidän hyvinvointinsa asettaminen kaiken muun edelle.

Koko Suomi tuntuu olevan nyt etenkin nuorten oireilusta huolissaan. Koronan jälkeen yksinäisyys ja ahdistuneisuus ovat yleistyneet.

Johtajakaksikko on hyvillään siitä, että Helsingissä on ymmärretty tilanteen vakavuus ja tarve laajalle yhteistyölle. Useisiin kouluihin on saatu opettajien tueksi koulu- ja liikuntavalmentajia, nuorisotyöntekijöitä ja monikielisiä kouluohjaajia.

”Tarkoitus on, että opettajien aika jää opettamiseen ja että yhteisö voi hyvin”, Laisaari sanoo.

Kouluissa järjestetään esimerkiksi tutortoimintaa, hyvinvointikahviloita ja matikkapajoja. Yhdessä jutellaan turvallisen yhteisön pelisäännöistä ja yhteisöllisyyden lisäämisestä. Tekemistä on myös välitunneilla ja iltapäivisin koulupäivän jälkeen.

”On tärkeää olla osaavia ja motivoituneita opettajia sekä muita ammattilaisia
tukemassa laadukasta oppimista ja hyvinvointia.”

Koulukiusaamiseen on nollatoleranssi ja kiusaamisen vastaisuuteen ohjelma. Kiusaamistapauksia tulee kuitenkin esiin edelleen, ja niistä jokainen on johtajakaksikon mielestä liikaa. Kiusaamista pyritään ehkäisemään lisäämällä aikuisten määrää ja yhteisöllisyyttä. Myös yhteydenpitoa vanhempien
kanssa halutaan tiivistää.

Laisaaren ja Järvenkallaksen isoihin huolenaiheisiin kuuluu myös lasten ja nuorten oireilu. Päiväkotien ja koulujen toimenpiteet eivät aina riitä, ja lapsi tai nuori voi tarvita esimerkiksi psykiatrista apua. Hoitoon tulisi tällöin päästä mahdollisimman pian, mikä ei aina nykyisin toteudu.

Ongelmia pitäisikin kyetä ennaltaehkäisemään. Tämänkin vuoksi on tärkeää, että kouluissa on opettajien rinnalla joukko aikuisia, joilla on aikaa kuunnella ja tukea sekä ohjata eteenpäin ennen kuin ongelmat kasvavat.

Yhteistyötä tarvitaan myös koulun rajoja laveammin. Järvenkallas kertoo tuoreen esimerkin kaupunkiorganisaation poikkihallinnollisesta aluetyöstä Kannelmäessä, jossa asukkaiden osallisuuden tunnetta haluttiin parantaa ja lisätä alueen viihtyisyyttä. Työhön osallistui kaupungin henkilöstön lisäksi muun muassa poliisin ja järjestöjen edustajia.

Esimerkiksi lasten kanssa pidettiin työpajoja, joissa selvitettiin, tuntevatko he olonsa turvalliseksi kotikulmillaan. Lisäksi kysyttiin, miten ja missä he liikkuvat ja oleilevat sekä millaisia toiveita heillä on alueensa kehittämiseksi. Lapset saivat torille toivomansa liukumäen, ja nuorisotalon edustalla on nyt värikkäitä istumapaikkoja.

Laisaari ja Järvenkallas korostavat sitä, kuinka tärkeää ihmisille on saada tulla kuulluksi ja kuulua yhteisöönsä.

”On aivan sama, mitä puhumme tai millaisia ohjelmia teemme, jos emme toimi niiden mukaan”, Laisaari sanoo.

Kannelmäessä on järjestetty asukkaille myös tilaisuuksia tutustua toisiinsa. Perheitä on esimerkiksi kutsuttu rehtorin aamukahveille kerran kuukaudessa ja maahanmuuttajaäitejä on kohdattu.

Järvenkallas toteaa, että työtä on helpompi jatkaa, kun asukkaat ja eri toimijat ovat tutustuneet toisiinsa aiempaa paremmin. Yhteistyö on tiivistynyt ja työtavatkin muuttuneet. Ammattilaisten motivaatio on konkreettisten tulosten mukana kasvanut.

Johtajakaksikosta on keskeistä se, että nyt ja tulevaisuudessa saadaan selätettyä varhaiskasvatuksen henkilöstöpula ja että kouluissa on osaavia ja motivoituneita opettajia sekä
riittävästi muitakin ammattilaisia tukemassa laadukasta oppimista ja hyvinvointia.

Varhaiskasvatuksen opettajapulaan yritetään saada helpotusta espanjalaisista, jotka ovat suorittaneet samankaltaiset opinnot suomalaisten kollegoidensa kanssa ja jotka opiskelevat suomen kielen.

Samaan aikaan on pidettävä huolta siitä, että henkilöstö on motivoitunutta ja jaksaa, sillä se on myös yksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin tae. Johtajakaksikkoa harmittaa se, että julkisessa keskustelussa helposti unohtuu päiväkodeissa ja kouluissa päivittäin tehtävä hieno työ sekä upea henkilöstö.

Laisaari ja Järvenkallas haluavat, että lasten ja nuorten kasvatuksessa ja opetuksessa taataan kaikille vahva perusta, hyvä luku- ja laskutaito. Tätä varmistetaan myös oppikirjoilla, joihin kaupunki myönsi syksyllä lisää rahaa yli puoli miljoonaa euroa.

Juuri opetuksen laatuun ja henkilöstöön liittyvistä perusasioista huolehtimista johtajakaksikko pitää tärkeimpänä tehtävänään. Päiväkodit ja koulut ovat yhteiskunnan peruskivijalat. Järvenkallas nimittää niitä oppimisen hyvinvointikeskuksiksi.

Vaikka Suomessa voivotellaan laskeneita Pisa-tuloksia, maailmalla meitä arvostetaan. Helsingin kouluihin on viimeksi käyty tutustumassa ja oppia ottamassa esimerkiksi Japanista ja Itävallasta. Yhdysvaltain delegaatiossa oli mukana yli 20 senaattoria ja kuvernööriä. Järvenkallas ja Laisaari esittelevät helsinkiläistä kasvatusta rinta rottingilla.