Eläinoppia ja muotoilua – Helsingin peruskouluissa on tarjolla monenlaista opetusta

Liskoja, lintuja ja kumipuita koulussa? Sellaisia elää Vesalan peruskoulun kasvi- ja eläintarhassa, jota hyödynnetään opetuksessa.

Kotoisammin kasvariksi kutsuttu paikka on tiettävästi ainutlaatuinen Pohjoismaissa, mahdollisesti
koko Euroopassa ja laajemminkin. Lähes 200 neliömetrin kokoisissa tiloissa on eläimiä kilpikonnista liskoihin ja sadoittain kasveja. Paikasta vastaava biologian aineenopettaja Anniina Virtanen käyttää kasvaria usein opetuksessa, varsinkin painotetussa luonto- ja tiedeopetuksessa.

”Voin havainnollistaa kasvarilla vaikka eläinten vaihto- ja tasalämpöisyyttä. Käytän kasvarilla kaikki luokkani, jotta jokainen oppilas saa tuntumaa eläimiin. Se ei ole kaikille itsestäänselvyys esimerkiksi kulttuurisista syistä”, viittaa Virtanen lähes tuhannen oppilaan joukkoon, josta löytyy muun muassa yli
40 äidinkieltä.

Virtanen on kouluttanut oppilaita vapaaehtoisiksi eläintenhoitajiksi – niin kuin juuri koolla olevat kahdeksasluokkalaiset. Tomi Lehto pitää huolta kolmesta gerbiilistä ja Sandra Kumpula kanista. Silja Pekkanen huolehtii marsusta, Veeti Purosalo puolestaan hamsterista, kahdesta kanista ja kolmesta degusta.

”On kiva hoitaa eläimiä ja oppia uutta. Jokainen vastuuhoitaja tekee eläimelleen esimerkiksi terveystarkastukset. Me tullaan kasvarille usein välitunneilla ja koulun jälkeen. Yhteishenki on tosi hyvä”, kertoo eläinrakas nelikko kuin yhdestä suusta.

Anniina Virtanen on opettajavuosiensa aikana nähnyt, kuinka eri-ikäiset oppilaat omaksuvat eläintenhoidon ohessa muitakin taitoja.

”Vastuuntunto ja pitkäjänteisyys vahvistuvat. Joillain oppilailla on voinut olla pulmia koulunkäynnissä, sosiaalisissa suhteissa tai kielitaidossa, mutta täällä he ovat saattaneet olla ihan suvereeneja ja saada siten itseluottamusta. Sitä ja esiintymistaitoa oppilaat saavat myös esitellessään paikkaa kansainvälisille vieraille, joita käy ajoittain”, toteaa Virtanen.

Monet oppilaat ovat vahvistaneet kielitaitoaan painotettuun opetukseen kuuluvassa suomi-englanti-opetuksessa tai koulun muilla kielivaihtoehdoilla saksasta espanjaan. Kasvarillakin on oma roolinsa kielten ja kulttuurien kohtauspaikkana.

”Siellä eri-ikäiset ja eri kulttuuritaustoista olevat oppilaat harjaantuvat toimimaan yhdessä. Eläinten hoitaminen kasvattaa empatiakykyä. Vehreä ympäristö myös rauhoittaa oppilaita. Kasvari on herättänyt kiinnostusta maailmalla, vaikka emme meteliä itsestämme pidäkään. Ja onhan meillä siellä
myös vuoden biologian ja maantieteen opettajaksi valittu Anniinakin”, kehuu rehtori Niina
Halonen-Malliarakis.

Muotoilu näkyy Arabian peruskoulussa kaikessa opetuksessa

Muotoilu nivoutuu luonnolliseksi osaksi opetusta esimerkiksi niin, että käsityöluokassa testataan yllättäviäkin materiaaleja tai liikuntatunnilla tuunataan peli uudenlaiseksi muuttamalla sääntöjä.

”Muotoilu on muutakin kuin esineiden suunnittelua, se on ongelmanratkaisua ja asioiden kehittämistä. Esimerkiksi pulmaan voidaan miettiä yhdessä ratkaisuja ja kokeilla niitä. Jos homma ei toimi, palataan alkuun ja kehitellään jotain muuta. Se on meidän koulun the juttu. Mokakin on lahja, siitä voi oppia”, kuvailee opiskelua yhdeksäsluokkalainen Lulu Vallin.

Samanikäiset koulukaverit Ohto Männikkö ja Kristina Matikainen ovat yhtä mieltä ja lisäävät, että opetuksessa käsitellään usein tulevaisuutta ja mahdollisuutta muokata sitä.

”Me on mietitty esimerkiksi millaisia ovat työt ja uusiutuvat materiaalit tulevaisuudessa. Bilsassa puhuttiin vesistöjen tulevaisuudesta ja haettiin Arabianrannasta vettä ja tutkittiin sitä mikroskoopilla”, kertoo Ohto.

Kolmikko on koulutyönsä lomassa mukana ryhmässä, joka suunnittelee kouluun opintokokonaisuutta
tulevaisuusvallasta. Aiheella tarkoitetaan pelkistettynä sitä, kenellä on valtaa määrittää tulevaisuuden näkymiä.

”Me on puhuttu muutenkin tunneilla erilaisista tavoista vaikuttaa asioihin ja muotoilla tulevaisuutta. Tällainen muotoilua hyödyntävä opetus ei ole kovin yleistä. Esimerkiksi Romaniassa rehtorina työskentelevä tätini kävi tutustumassa kouluumme ja piti opetusta ihan ainutlaatuisena”, toteaa Kristina.

Arabian peruskoulu saikin vastikään Helsinki Design Award -tunnustuksen muotoiluajattelun hyödyntämisestä ja oppien jakamisesta. Opettajat ovat esimerkiksi kehittäneet muotoilupainotteisen
opetuksen työkalupakin, joka on nähtävillä koulun verkkosivuilla. Koulu myös luo muotoilun painotetun opetuksen mallia valtakunnalliseenkin käyttöön, kertoo rehtori Mari Suokas-Laaksonen.

”Oppilaat hyötyvät muotoiluajattelusta kaikissa oppiaineissa ja riippumatta siitä, mille alalle he aikanaan päätyvät. Esimerkiksi ongelmanratkaisun harjoituksissa täytyy huomioida eri näkökulmia ja asettua muidenkin asemaan, mikä kehittää yhteistyön ja empatian taitoja. Kun saa kokeilla eikä tarvitse heti tuottaa priimaa, epäonnistumisen pelko hälvenee eikä pelkäämiseen kulu voimavaroja”, toteaa Suokas- Laaksonen.

Tulevaisuusvaltaa koskeva kokonaisuuskin on tarkoitus jakaa valtakunnalliseen käyttöön. Työtä ohjaava kuvataiteen ja muotoilun opettaja Liisa Luostarinen kertoo, että hankkeessa ovat mukana Sitra sekä Lasten ja nuorten säätiön alla toimiva Tulevaisuuskoulu.

”Nykyisessä maailmantilanteessa voi tulla negatiivinen kuva ihmiskunnan tulevaisuudesta. On tärkeää luoda oppilaille uskoa parempaan ja kykyyn vaikuttaa asioihin”, toteaa Luostarinen. Hän antaa usein oppilailleen valtaa päättää siitä, millä tavoin he toteuttavat oppimistehtäviä.

Yli 800 oppilaan koulu tekee yhteistyötä myös esimerkiksi Kansallisen aivoterveysohjelman kanssa. Tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten tietoisuutta puhelimen käytön yhteydestä hyvinvointiin. Koulussa toimitaan aiempaa tiukemmin tilanteissa, joissa oppilas ottaa puhelimen esille oppitunnilla ilman lupaa.

”Yläkoulun tunneilla kului ennen aikaa kännyköistä vääntämiseen ja se loi negatiivista ilmapiiriä. Uusi toimintatapa on rauhoittanut opiskelua. Oppilaiden keskittymiskyky heikkenee, jos puhelin on jatkuvasti saatavilla. Olimme rajoittamassa kännyköiden käyttöä joka tapauksessa, mutta nyt saamme asiasta myös tutkittua tietoa laajempaan käyttöön”, toteaa rehtori Suokas-Laaksonen.

Peruskoululaiset voivat valita painotettua opetusta tanssista latinaan

Helsinki tarjoaa peruskoululaisille monipuolisen valikoiman painotettua opetusta, joka toteutetaan pääsääntöisesti normaalin perusopetuksen lisänä.

Painotetulla opetuksella halutaan antaa oppilaalle mahdollisuus syventyä häntä kiinnostavaan aineeseen ja tarjota siihen mahdollisuus taustoista rippumatta, kertoo Helsingin perusopetusjohtaja Outi Salo.

”Mieluisan asian opiskelu rikastuttaa oppilaan elämää ja yleensä vahvistaa hänen itsetuntoaan, opiskelumotivaatiotaan ja koulumyönteisyyttään. Helsingin kaupunki on tarjonnut painotettua opetusta pitkään. Valikoimamme on Suomen laajin”, toteaa Salo.

Oppilas voi valita painotettua opetusta 2—4 tuntia viikossa 1., 3. tai 7. vuosiluokalta alkaen jos hän saa tarvittavan pistemäärän valintakokeesta. Painotettua opetusta on kolmanneksessa Helsingin kaupungin ylläpitämistä 96 peruskoulusta.

Valittavana ovat musiikki, mediakasvatus, viestintä, liikunta, teknologiakasvatus ja matematiikka. Lisäksi tarjolla ovat kuvataide, digitaalinen kuvataide, ilmaisu, taideilmaisu, tanssitaide, nykytanssi ja tanssi. Valikoimaan kuuluvat myös kokonaisuudet liikunta ja kotitalous, liike ja ilmaisu, luonto ja tiede sekä matematiikka-luonnontiede. On myös kielipainotuksia esimerkiksi englannista, ruotsista ja
latinasta.

Kaupunki järjestää lisäksi englanninkielistä opetusta, kielirikasteista opetusta ja ruotsin kielikylpyopetusta. Tarjolla on myös kaksikielistä opetusta, josta noin puolet annetaan suomeksi ja toinen puolikas joko englanniksi, espanjaksi, kiinaksi, pohjoissaameksi tai viroksi. Ensi syksystä lähtien vaihtoehtona on ruotsikin.

”Helsinkiläiset huoltajat ovat toivoneet monipuolista kielivalikoimaa. Se lisää oppilaiden kielitaitoa, mutta myös kaupungin vetovoimaa”, toteaa Salo.

Helsingin kaupungin koulujen lisäksi Helsingissä on valtion ja yksityisten ylläpitämiä kouluja, joissa on myös painotettua opetusta.

→ Lisätietoa: hel.fi/fi/kasvatus-ja-koulutus/perusopetus