Tunnetko Kalliossa kuvatut leffat ja sarjat?

Hakasalmen huvilan näyttelyssä voi bongata tuttuja Kallion katuja elokuvista ja jättää muille luettavaksi omia kokemuksia alueelta.

Kallion seutujen syvimmät uurteet ovat silottuneet vuosien varrella, mutta rosoakin on säilynyt. Siitä ovat ammentaneet elokuvien ja televisiosarjojen tekijät jo sadan vuoden ajan – ajoittain elämänmenoa ronskisti liioitellenkin.

Tämä elämän ja elokuvien kirjo levittäytyy Hakasalmen huvilan näyttelyyn, joka kuljettaa katsojat 1920-luvun Ollin oppivuosista nykypäivien Aikuiset-sarjaan. Samalla nykyaikaa lähestyttäessä päästään paheiden ja hyveiden vastakkainasettelusta huomattavasti sallivampaan moninaisuuteen, jopa komedialliseen otteeseen, kertoo näyttelyn kuratoinut Minna Santakari.

”Keskiluokkaiset elokuvatekijät projisoivat ennakkoluulojaan Pitkänsillan pohjoispuolen kaupunginosiin, mikä synnytti sensaatiohakuisia leffoja paheellisesta elämästä. Niissä miehet rötöstelivät, hengailivat ja juopottelivat, ja nuorista naisnäyttelijöistä tuunattiin paheellista glamouria edustavia vamppeja – paljetit hehkuen ja sätkä suupielessä. Tällaisten asetelmien ajateltiin vetoavan katsojiin ja tuovan hyvät tuotot elokuvien tuotantoyhtiöille.”

Pikkuhiljaa kuvakulma siirtyi ulkoa luodusta itse koettuun. Kuvasta tuli huomattavasti näköisempi ja todempi esimerkiksi Pirkko Saision Elämänmenon ja Alpo Ruthin Kämpän päädyttyä kansien välistä televisioon 1970-luvulla.

Elokuvat ja sarjat kulkivat rinnan yhteiskunnan muutosten kanssa, joten liikkuvan kuvan kyydistä alkoivat pudota puutalot, teollisuusrakennukset ja työläisyyden tunnusmerkit. Keskiluokkaisuus nosti päätään, vaikka yhä suur-Kallion alueet taipuivat myös jättömaiksi ja repaleisen laitakaupungin fasadiksi, jos ei muuten, niin vaikka lavasteeksi rakennetun konttikylän avulla, kuten Mies vailla menneisyyttä -elokuvassa.

Kalliossa säilyi silti sinnikkäästi se jokin. Se on houkutellut elokuvantekijöitä Kallioon seireenien lailla.

”Onneksi kiinnostanut on ollut, koska siten elokuviin on tallentunut jo kauan sitten kadonnutta kaupunkia, jonka tunnelmia pääsemme kokemaan yhä. Esimerkiksi Avoveteen-elokuvaan kuvattiin yömajakohtaus kesällä 1939 entisessä Kansankodin rakennuksessa juuri ennen sen purkamista. Paikalla on nyt Kansankodin perustaneen Alli Tryggin mukaan nimetty puisto”, Santakari toteaa ja lisää:

”Melko uusienkin elokuvien miljöitä on kadonnut esimerkiksi Verkko- ja Sompasaaresta. Yleisö nauttii kadonneiden ja olemassa olevien paikkojen bongaamisesta leffoista.”

Santakari on hyödyntänyt elokuvatietokirjailijan kokemustaan valitessaan näyttelyn 150 leffakatkelmaa ja samanmoista valokuvamäärää. Yllätyksellisessäkin näyttelyarkkitehtuurissa näkyy hänen elokuvalavastajan taustansa, ja alan tuntemus laajemminkin elokuvantekijöiden haastatteluissa ja yhteistyössä kaupunginmuseon työryhmän kanssa. Haitaksi eivät ole olleet Kallion-vuodetkaan.

Omia kokemuksiaan alueelta hyödyntää myös pidettyjä slangiopastuksia vetävä Esko Vepsä, jolla on elokuvakoneenkäyttäjän ja elokuva-avustajan taustaa.

Kävijät voivat etsiä vaikka kotikulmillaan tehtyjä leffoja alasalin kosketusnäyttökartalta, joka tuo valkokankaalle otoksia elokuvista kuvauspaikan mukaan. Kartalla on punaisia pisteitä, joita painamalla voi valita halutun kuvauspaikan.

Huvilan yläkerrassa olevaan Pitkänsillan pohjoispuolen karttaan puolestaan saa kiinnittää omia kokemuksiaan lapuille kirjoitettuina. Poimitaan niistä yksi valokeilaan loppukuvaksi:

”Kotitalon alakerrassa oli Lindströmin pesula joka pelotti koska päiväkodissa pakotettiin syömään Lindströmin pihvejä. Vuosi oli 1977.”

Rikoksen ja rakkauden kaduilla – Leffojen Kallio, 12.2.2023 asti Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13 B, hakasalmenhuvila.fi. Slangiopastuksia mm. 14.1., 28.1. ja 11.2. kello 14.

Muita näyttelyitä:

Näyttely seksityöstä

Näyttely Horot – seksityöntekijöiden puheenvuoro esittelee Helsinkiä seksityön kautta kaupunginmuseossa (Aleksanterinkatu 16). Aihetta useista näkökulmista valottavan näyttelyn avulla halutaan monipuolistaa kuvaa Helsingin historiasta ja nyky-Helsingistä, lieventää seksityöhön kohdistuvia ennakkoluuloja ja lisätä tietoa aihepiiristä. Näyttely on avoinna 5.3.2023 saakka. Oheistapahtumiin kuuluvat esimerkiksi puheenvuorot seksityöstä Tieteiden yönä 12.1.2023 kello 17–19. Vapaa pääsy.
→ Lisätiedot: helsinginkaupunginmuseo.fi

Matkusta ajassa Ratikkamuseossa

Ratikkamuseossa (Töölönkatu 51 A) voi vaikka matkustaa ajassa, sillä Sisulaattori-ratikkasimulaatiossa kävijä pääsee kuskin, matkustajan tai rahastajan paikalla kokemaan eri aikakausien Helsinkiä, kuten sotavuosia ja 1950-luvun olympiahuumaa. Museossa näkee monin tavoin Helsingin joukkoliikenteen kehittymisen. Vapaa pääsy.
→ Lisätietoa: ratikkamuseo.fi

1800-luvun tunnelmaa ja jouluaskartelua

Millaista oli helsinkiläisen pikkuporvariston elämä 1860-luvulla? Tunnelmaan pääsee Ruiskumestarin talossa (Kristianinkatu 12), joka on sisustettu kaupungin palokalustosta huolehtineen ruiskumestari Alexander Wickholmin perheen kodiksi. Kaupunginmuseon nykyisin omistama kantakaupungin vanhin paikallaan säilynyt puurakennus on vähintään vuodelta 1818.

Joulukuun 3. ja 17. päivä kello 14 talon kammarissa askarrellaan joulukuusenkoristeita 1800-luvun ohjeiden mukaan. Joulutapahtumaa puolestaan vietetään mm. laulun ja askartelun merkeissä 11.12. kello 12–15. Vapaa pääsy.
→ Lisätiedot: ruiskumestarintalo.fi