Suomen rakkain keksintö täytti 100 vuotta - ensimmäinen neuvola avattiin Helsinkiin
Julkaistu 30.11.2022
Teksti: Aki Laurokari
Ensimmäinen neuvola aloitti toimintansa Helsingissä vuonna 1922.
1922
Professori Arvo Ylppö aloitti äitien maksuttoman opastamisen lastenhoidossa. Siitä katsotaan lastenneuvolatoiminnan Suomessa alkaneen. Ylppö otti vaikutteita Saksasta.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton perustaja Sophie Mannerheim perusti Toiselle linjalle turvakodin äideille vuonna 1918. Juuri siellä Lastenlinnan halkokellarissa sijaitsi myös ensimmäinen neuvola.
Neuvolatoiminnalle tosin viitoitti tietä jo Greta Klärichin Maitopisarayhdistys, ja ensimmäisellä maitopisara-asemalla vuonna 1904 jaettiin maitoseosta ja annettiin neuvontaa vähävaraisille perheille.
Vaikka idea neuvolatoimintaan ei ollut suomalainen, laajaa maksutonta neuvolajärjestelmää voidaan pitää suomalaisena keksintönä. Tulokset olivat hyviä: neuvoloiden lähialueilla imeväiskuolleisuus laski kolmessa vuodessa 15 prosentista 3 prosenttiin.
1926
Äitiysneuvolatoiminta aloitettiin. Ensimmäisinä vuosikymmeninä neuvolatoiminnassa korostuivat rokotukset sekä hygienian ja ravitsemuksen parantaminen.
1944
Neuvoloista tuli osa julkista terveydenhuoltojärjestelmää. Neuvoloita oli 300, kun vuonna 1922 niitä oli 8. Alussa neuvoloita perustettiin taajamiin ja terveyssisaret tekivät maaseudulla kotikäyntejä.
1949
Neuvoloiden asiakasmäärä kasvoi, kun äitiysavustusta alettiin antaa kaikille raskaana oleville. Avustuksen edellytyksenä oli käynti raskauden aikana äitiysneuvolassa tai lääkärin vastaanotolla.
1960-luku
Suomessa vierailleet lääkärit ihmettelivät alhaista lapsikuolleisuutta (kaksi lasta sadasta), vaikka lääkäritiheys oli Euroopan kolmanneksi alhaisin. Yhdeksi syyksi arvioitiin kätilöitä ja terveyssisaria, jotka hoitivat valtaosan neuvolatyöstä.
Isät otettiin mukaan perhevalmennukseen vuonna 1968.
1980-luku
Äitiys- ja lastenneuvola yhdistyvät.
2010-luku
Neuvola-järjestelmä äänestettiin Ylen kilpailussa vuonna 2012 Suomen kaikkien aikojen parhaaksi keksinnöksi. Vuonna 2014 äitiysneuvolapalveluja käyttivät lähes kaikki raskaana olevat (99,6 %) ja imeväisyyskuolleisuus oli vuonna 2015 vain 0,17 prosenttia. Luku on maailman alhaisimpia.
Suomen alhaiselle äitiys- ja imeväiskuolleisuudelle on monta syytä. Yksi merkittävimmistä on neuvolatoiminta.
Lähteet: Ylppo.fi, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Yle: Neuvola-järjestelmä on kaikkien aikojen paras suomalainen keksintö (27.4.2012), Lääkärilehti: Täiden leikkausta ja jaloista roikuttamista –Neuvolan satavuotinen historia kuvina (18.3.2022), Ilkka Taipale (toim.): Sata innovaatiota Suomesta, THL blogi: Suomen alhaisella imeväiskuolleisuudella on monta syytä, Seura.fi: Lapsikuolleisuus voitettiin Suomessa neuvoloiden ansiosta (5.1.2017) ja Tehy-lehti: Sata vuotta neuvolaa (6.10.2022).
”Koen olevani tärkeä osa perheen matkaa”
Yksi asia oli Sari Prittiselle varmaa, kun hän lukiossa pohdiskeli mikä hänestä tulee isona. Hän halusi jollekin ihmisläheiselle alalle.
”Hain terveydenhoitajaksi. Neuvolatyö tuli vähän kuin sattumalta. Piti valita, että lähdenkö terveysasemalle hoitajaksi vai neuvolaan. Päätin mennä neuvolaan enkä ole katunut”, Prittinen kertoo.
Hän on tehnyt neuvolatyötä vuodesta 2009, ja suurimman osan urastaan Oulunkylän neuvolassa. Neuvolatyö on Prittiselle merkityksellistä. Siinä myötäeletään perheiden kanssa. Työhön kuuluu neuvontaa, ohjausta ja vanhemmuuden tukemista.
”Odotusaika on hyvin sensitiivistä aikaa ja hedelmällinen maaperä tarkastella elintapoja ja hyvinvointia”, Prittinen kertoo työstään.
”Koen olevani tärkeä osa perheen matkaa. Asiakassuhteet saattavat kestää vuosia. Siinä ehtii muodostua lämmin ja luottamuksellinen suhde perheisiin.”
Vuoden 2009 jälkeen neuvolatyö on muuttunut. Digiaikaan siirtyminen on tuonut muutoksia, ja siinä on Prittisen mielestä paljon hyvää. Viimeisimpänä korona-aika on muovannut toimintatapoja.
”Perhevalmennuksia ja raskausdiabeteksen ohjauksia tehtiin etänä ja tehdään edelleenkin.”
Neuvolan perustyö ei ole kuitenkaan muuttunut, vaikka palvelumuodot ovatkin osin muuttuneet.
”Neuvola tavoittaa lähes kaikki perheet. Paljon työtä tehdään terveyserojen kaventamiseksi ja ongelmien ennaltaehkäisemiseksi sekä edistetään perheiden terveyttä. Se on neuvolan ydin ja sen pitääkin säilyä”, Prittinen kertoo.
Teksti: Aki Laurokari