Rosa sai mieluisat kummit
Julkaistu 30.11.2022
Teksti: Aki Laurokari • Kuva: Kimmo Brandt
Rosa ja Saara Ritvos ovat mukana Kulttuurin kummilapset -toiminnassa. Toiminnan tavoitteet ovat kunnianhimoiset.
Yhdeksän kuukautta vanha Rosa on jo melko kokenut kulttuurin kuluttaja. Iloinen tyttö on käynyt kolmessa Kulttuurin kummilapset -tapahtumassa.
”Rosa on ollut aivan innoissaan niissä esityksissä, kuten muutkin vauvat, joita olen seurannut”, kertoo Rosan äiti Saara Ritvos.
”He seurasivat ihan hiljaa ja tuijottivat suu auki. Se oli ihan käsittämätöntä!”
Ritvoksen perhe on yksi niistä lähes 11 000 perheestä, jotka ovat ilmoittautuneet mukaan Kulttuurin kummilapset -toimintaan.
Kulttuurin kummilapset on maksuton palvelu, jossa jokaisella vuodesta 2020 eteenpäin Helsingissä syntyvällä lapsella on kummina oma kulttuuritoimija, joka kutsuu lapsen hänen kehitysvaiheensa mukaan räätälöityyn kulttuuritapahtumaan. Tapahtumat ovat maksuttomia. Kummius jatkuu siihen asti, kunnes lapsi aloittaa koulun.
Vuonna 2022 syntyneiden eli Rosan ikäluokan kummeina toimivat Tanssin talo, Cirko – Uuden sirkuksen keskus, tanssiteatteri Hurjaruuth sekä Kaapelimuseot.
”Tuli todella mieluisat kummit. Tämä Tanssin talo on jo itsessään ihana. Kaikkialla Kaapelitehtaalla on vauvan kanssa helppo olla”, Saara kertoo.
Saaran mielestä palvelu tutustuttaa lapset kulttuuriin helposti.
”Moni ei välttämättä uskaltaisi tai viitsisi viedä lasta kulttuuritapahtumaan ilman tätä. Ei välttämättä oikein edes tietäisi minne viedä”, Saara kertoo.
Nykymuodossaan kummilapsitoimintaa on järjestetty vuodesta 2020. Sen juuret ovat tosin pidemmällä ja alun perin se alkoi Helsingin kaupungin 450-vuotisjuhlahankkeesta vuonna 2000. Siinä kaupunginorkesteri oli aloitteellinen, kertoo kaupungin vs. kulttuurijohtaja Reetta Heiskanen.
”Orkesterin avulla haluttiin silloin antaa tällainen lahja helsinkiläisille”, Heiskanen sanoo.
Orkesteri toteutti toimintaa vuosina 2000-2007 ja 2012-2019, kunnes vuodesta 2020 alkaen sitä päätettiin laajentaa muihinkin kulttuuritoimijoihin.
”Toiminnan tavoitteet ovat hyvin kunnianhimoiset”, Heiskanen kertoo.
Tavoitteita ovat yhteisen helsinkiläisyyden luominen ilman samankaltaisuuden vaatimusta, empatiakyvyn kasvattaminen ja erilaisten ihmisten tuominen yhteen. Tavoitteena on myös se, että taide ja kulttuuri auttaisivat ehkäisemään eriarvoistumista, koska toiminta on ilmaista ihan kaikille lapsiperheille.
”Toivomme, että kun hyvin pienet lapset tulevat perheidensä kanssa taiteen ja kulttuurin äärelle, pystymme tukemaan perheiden hyvinvointia myös”, Heiskanen kertoo.
Palvelua kehitetään neuvoloiden, varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden ja kulttuuritoimijoiden kanssa. Kehittämisessä on mukana myös lapsiperheiden vanhempia.
Vanhemmilta saadaan ja pyydetään palautetta muutenkin. Eniten kiitosta tulee siitä, että tällainen palvelu on ylipäätään olemassa.
”Palautteissa heijastuu se, miten vanhemmat saattavat haltioitua omista lapsistaan näissä tapahtumissa”, Heiskanen sanoo.
Kulttuurin kummilapset
Palvelu on tarkoitettu kaikille vuonna 2020 ja sen jälkeen syntyneille helsinkiläisille. Lapset saavat kutsun neuvolasta. Heidät voi ilmoittaa mukaan toimintaan kummilapset.hel.fi -verkkosivustolla. Ilmoittautumaan pystyy pitkin vuotta, ja palvelu on käytettävissä siihen asti kunnes lapsi menee kouluun.
Kulttuurikummi määräytyy lapsen syntymävuoden mukaan. Ensi vuonna teemana on kulttuuriperintö ja kummina muun muassa Helsingin kaupunginmuseo. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan hallinnoimaa palvelua tukee Jane ja Aatos Erkon säätiö.
Teksti: Aki Laurokari • Kuva: Kimmo Brandt
