Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Ilkka Haahtela: ”Maahanmuutto on ihan olennainen asia Suomelle väestörakenteemme takia”

Maahanmuuttoviraston uusi ylijohtaja Ilkka Haahtela aikoo nopeuttaa Suomeen hakevien ulkomaalaisten lupaprosesseja automatisoinnin avulla. Kielitaitoa, koulutusta ja työllistymistä edistäviltä kotouttamispalveluilta hän toivoo suurempaa yhteisöllisyyttä.

Vaikka Ilkka Haahtela on ollut Maahanmuuttoviraston ylijohtaja vasta muutamia kuukausia, hänellä on selkeät näkemykset toiminnan kehittämiseen.

”Meillä on valtava rooli Suomen kasvun ja tulevaisuuden varmistamisessa omalta osaltamme. Meidän tulee hoitaa lupapalvelu tehokkaasti ja laadukkaasti niin, että hakijan odotusaika jää mahdollisimman lyhyeksi ja hän saa joko myönteisen tai kielteisen päätöksen. Lupaprosessin tulee myös olla mahdollisimman läpinäkyvä hakijalle.”

Hakijoilla hän viittaa kirjavaan joukkoon ihmisiä. On heitä, jotka haluavat tulla Suomeen töihin tai opiskelemaan ja tarvitsevat oleskeluluvan, ja on EU-kansalaisia, joiden pitää rekisteröidä oleskeluoikeutensa. Jotkut pidempään maassa olleet hakevat kansalaisuutta, ja toiset hakevat turvapaikkaa.

Lupapäätösten lisäsi Maahanmuuttovirasto ylläpitää vastaanottokeskuksia ja hoitaa kiintiöpakolaisten alkuperehdytyksen.

Haahtelan valinta Maahanmuuttoviraston ylijohtajaksi tuskin yllätti maahanmuuttoasioita seuranneita, sillä hän on viihtynyt pitkään maahanmuuton ja työllisyyden edistämisen tehtävissä. Haahtela on työskennellyt Uudenmaan TE-keskuksen palvelupäällikkönä vastaten osaamisen kehittämispalveluista ja viimeksi Helsingin kaupungin maahanmuuttoja työllisyysasioiden johtajana.

Kipinä yhteiskunnallisiin asioihin syttyi jo opiskeluaikoina. Tampereen yliopistossa opiskellut Haahtela luki sivuaineena kansainvälistä politiikkaa ja pohti Euroopan yhdentymisen kysymyksiä. Nyt tapetilla olevat kysymykset kumpuavat pikemmin globaaleista kriiseistä.

”Olen jo pitkään pohtinut maahanmuuton merkitystä Suomelle ja länsimaille. Se on ihan olennainen asia väestörakenteemme takia”, Haahtela korostaa ja viittaa työvoimapulaan.

Hän on myös kokenut johtaja, joka on löytänyt itsensä usein luotsaamasta ihmisiä kohti yhteistä tavoitetta. Pedagogisista opinnoista ja hiljattain saavutetusta EMBA-tutkinnosta on ollut paljon apua.

”Olen kiinnostunut toimimaan ihmisten kanssa, poistamaan toiminnan esteitä ja valjastamaan ihmisten voimavaroja.”

Onpa Haahtela myös valmentanut omia ja muiden lapsia salibandyssa ja jalkapallossa ja siksi myös kouluttautunut juniorivalmennuksessa. Innostus salibandyyn kumpuaa opiskeluajoilta, jolloin hän itse alkoi harrastaa lajia.

”Se on kivaa yhdessä tekemistä.”

Yhdessä tekeminen korostuu Haahtelan puheissa myös työn alla olevista asioista. Hän haluaa tehdä avointa ja innostavaa yhteistyötä Maahanmuuttoviraston henkilöstön kanssa sekä ottaa elinkeinoelämän ja palkansaajapuolen mukaan hahmottelemaan tulevaisuuden lupaprosessia. Haahtelan mukaan yhteiseen pöytään ovat tulossa ainakin Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto, palkansaajajärjestöt, kunnat, korkeakoulut ja ministeriöt.

Haahtela puhuu myös siitä, miten automatisoinnilla voidaan tukea henkilöstön työntekoa. Jo hänen edeltäjänsä aikana aloitetun työ- ja opiskeluperusteisten lupien käsittelyn pilottihankkeen tulokset ovat rohkaisevia.

”Automaation lisäämisen ansiosta näiden lupien käsittelyaika on lyhentynyt, vaikka hakemusten määrä on kasvanut.”

Tavoitteena olleen 30 päivän sijaan työ- ja opiskeluperusteisten lupien käsittely sujuu parissa viikossa lukuun ottamatta kaksivaiheisia lupia. Näiden myöntämisessä myös TE-toimisto punnitsee, voidaanko avoimeen työpaikkaan saada kohtuullisessa ajassa työntekijä EU- tai ETA-alueelta.

”Helsingin päättäjille on selvää, että ilman sujuvia palveluja sekä hyväksyvää ilmapiiriä on mahdotonta pärjätä kansainvälisessä suurkaupunkien kilpailussa osaavasta työvoimasta.”

Entä miten Haahtela näkee Helsingin toimet maahanmuuttajien ja heidän työllistymisensä edistämisessä? Hän sanoo tuntevansa ylpeyttä kaupungin toimista. Helsingin päättäjille on selvää, että ilman sujuvia palveluja sekä hyväksyvää ilmapiiriä on mahdotonta pärjätä kansainvälisessä suurkaupunkien kilpailussa osaavasta työvoimasta. Se on yksi kasvun moottoreista.

Pääkaupungissa toimii esimerkiksi International House Helsinki eli IHH, joka tarjoaa laajasti viranomais- ja neuvontapalveluja ulkomailta pääkaupunkiseudulle muuttaneille. Asiointi sujuu englanniksi. IHH auttaa myös työnantajia.

”On myös niitä työnantajia, jotka eivät ole vielä vielä ajatelleet englantia puhuvien työntekijöiden palkkaamista. Mikä se suomen osaamisen tarve on? Voisiko kielitaitoa kehittää enemmän työtä tekemällä?”, Haahtela haastaa miettiessään ratkaisuja työvoimapulaan.

Haahtela puhuu paljon myös yhteisöllisyyden huomioimisesta kotoutumisessa. Kun joku hakee täältä oleskelulupaa tai turvapaikkaa ja saa sen, mukana voi tulla puoliso tai perhe. Haahtelasta niin Helsingin kuin koko Suomen tulisikin huomioida tämä paremmin.

”Järjestelmämme on aika yksilökeskeinen. Esimerkiksi kun yksi vanhempi on töissä ja lapsi koulussa, toinen vanhempi saattaa jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle. Miten hän pääsee koulutukseen? Voisiko toinen vanhempi kouluttautua ja tutustua muihin vanhempiin koulun tiloissa samalla, kun lapsi opiskelee siellä? Ja miten vanhemmat pystyvät tukemaan lastaan? On mietittävä koko perhettä ja sen kunkin jäsenen elämänkaarta.”