Politiikan tutkija Hanna Wass: "Äänestäjillä on poliittista lukutaitoa"

Politiikan tutkija Hanna Wass haluaa laajentaa käsitystä siitä, miksi ihmiset äänestävät, jos äänestävät ja miten oma ehdokas valitaan.

KUNTAVAALIT ovat jo käsillä, ja monia mietityttää, millaiseksi äänestysprosentti koronatilanteessa järjestettävissä vaaleissa muodostuu. Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wassistakin on kiinnostavaa pohtia sitä, mutta ei yksilön ominaisuuksiin keskittymällä. Äänestä kuuluu, että häntä suorastaan harmittaa puhe laiskoista äänestäjistä.

Poliittisen osallisuuden eriytymistä tutkiva Wass painottaa, että suuri syy siihen, miksi osa ihmisistä ei koskaan äänestä, on niin sanottu poliittisen edustuksen eliittikehä. Äänestäjät edustavat valikoitunutta joukkoa äänioikeutetuista, valitut ehdokkaista ja päätöksenteossa kuullut tahot kaikista intressi-ryhmistä.

Tutkimusten mukaan myös poliittiset päätökset vastaavat paremmin hyväosaisten tarpeita. Tämä vähentää kiinnostusta politiikkaan ja sivuun työnnettyjen halua osallistua, kuten äänestää.

”Miten pidetään huolta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien, matalasti koulutettujen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien nuorten sekä maahanmuuttajien taloudellisesta, poliittisesta ja sosiaalisesta osallisuudesta? Tarvitaan politiikkaa, joka ei aja mitään ryhmiä pysyvään kurjuuteen”, Wass toteaa.

Entä tuleeko koronalla olemaan vaikutusta äänestysaktiivisuuteen?

Wass katsoo, että vaalien siirtämisestä syntynyt jatkoaika on hyödynnetty hyvin. Esimerkiksi karanteenissa tai eristyksessä olevan on mahdollista äänestää vaalipäivänä pihalla tai ennakkoäänestysaikana kotiäänestyksessä tietyin edellytyksin ja erityisin turvajärjestelyin. Hän kuitenkin muistuttaa, että terveys itsessään on voimakas osallistumista rajoittava tekijä. 

WASSILLA on takanaan jo 20 vuotta kestänyt ura tutkijana Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Opiskeluajan haave politiikan toimittajan työstä vaihtui gradun jälkeen väitöskirjan tekemiseen.

Hän naurahtaa, että sisäinen sosiaalipoliitikko on vahvistunut vuosien aikana, ja hän tarkastelee yhteiskuntaa yhä enemmän järjestelmien ja rakenteiden kautta.

Wassin mielestä meillä on edelleen kapea ymmärrys paitsi äänestysaktiivisuuden taustoista, myös ehdokasvalinnan perusteista.

”Poliittisen edustamisen standardimallissa äänestäjä lukee eri puolueiden vaaliohjelmat läpi ja pohtii itselleen tärkeitä asioita, joiden perusteella hän valitsee ehdokkaansa. Puolueet puolestaan ottavat näistä asioista kopin ja toimivat ikään kuin tehtävän saaneena, mutta eihän se käytännössä ihan näin mene”, Wass taustoittaa.

Wass on tutkinut tuoreessa Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksessa kollegoidensa kanssa puolueiden kuntavaaliohjelmia. Niissä kuvataan yleisellä tasolla, millainen ihannetilanne olisi kunnissa, jos puolue saisi yksin päättää asioista.

Kuitenkin päätöksenteko on monessa kunnassa jatkuvien kompromissien tulosta tilanteessa, jossa taloudelliset rasitteet painavat päälle. Kun valtakunnan politiikalle ominainen hallitus–oppositio-asetelma puuttuu, koalitiot on rakennettava asia kerrallaan.

”Äänestäjät ymmärtävät sen ja suhtautuvat siksi hyvin varauksellisesti puolueiden tekemiin vaalilupauksiin. Tämä on yksi osoitus äänestäjien poliittisesta lukutaidosta.”

ÄÄNESTÄJILTÄ löytyy myös joustoa asiakysymyksissä.

Wassin mukaan on havaittu, että äänestäjät ovat valmiita muokkaamaan omia näkemyksiään kannattamansa puolueen linjausten mukaisesti. Hän kertoo käynnissä olevasta tutkimuksesta, jossa tämä on havaittu viime joulukuussa päätetyn eläkeputken lakkauttamisen osalta. Tämä tuo tilaa konsensuspolitiikalle.

”Kun vastuu päätöksistä jakautuu useamman puolueen kesken, se voidaan osin siirtää vierustoverin piikkiin. Toisaalta joustavuus voi myöhemmin tulla palkituksi jonkin toisen puolueen kannattajille keskeisessä asiakysymyksessä. Kyse ei siten ole pelkästään poliittisista ´lehmänkaupoista´, vaan myös kompromissien hakemisesta ja pyrkimyksestä rakentaa esityksiä, joiden toteuttamiseen löytyy riittävä tuki. Tämä tekee osaltaan mahdolliseksi, että politiikalla voidaan luoda ratkaisuja poliittisesti vaikeiden uudistusten läpiviemiseen”, Wass painottaa.

WASSISTA pohjoismainen hyvinvointimalli ja siihen sisältyvä suuri luottamus instituutioita ja toisia ihmisiä kohtaan muodostaa erinomaisen pohjan poliittiselle osallisuudelle.

Samanaikaisesti ilmenee merkkejä siitä, että eri väestöryhmien välinen solidaarisuus on ohenemassa. Wass on mukana ”Kansalaisuuden kuilut ja kuplat” -tutkimushankkeessa ja kertoo, että siinä kerätyssä suuressa päättäjäkyselyssä elinkeinoelämän päättäjät erottuvat omana joukkonaan myös demokratianäkemyksineen.

”Juhlapuheissa kaikki suomalaiset ovat edelleen tiukasti samassa veneessä. On tärkeää, että tutkimuksen kautta kyetään tuomaan esiin tutkan ulkopuolelle helposti jäävää muutosta. Tällöin ehditään ajoissa pohtia, mikä on se suunta, johon halutaan edetä. Hyvinvointiyhteiskunta kaikkine puutteineenkin on vaalimisen arvoinen”, Wass huomauttaa.

Politiikan tutkija

Hanna Wass, 44, on politiikan tutkija ja yleisen valtio-opin dosentti Helsingin yliopistossa. Wass tutkii yhteiskunnallisen eriarvoisuuden heijastumista poliittiseen osallistumiseen ja päätöksentekoon Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa ”Kansalaisuuden kuilut ja kuplat” -tutkimusprojektissa. Vapaa-ajalla hän harrastaa kylmävesiuintia ja patikointia luonnossa.