Taiteilijapariskunta Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kallainen: "Taide on aina kommunikointia"
Julkaistu 31.5.2023
Teksti: Katja Alaja • Kuva: Heli Blåfield
Taiteilijapariskunta Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen tekevät taidetta ihmisten kanssa. Tällä kertaa syntyy Juhlaviikoille katastrofielokuvien loppukohtauksia.
Teidät tunnetaan osallistavan taiteen tekijöinä. Mikä siinä innostaa?
Tellervo: Se on meidän tapamme osallistua yhteiskuntaan ja tehdä taidetta. Innostumme ihmisistä ja meitä kiinnostaa, mitä henkilökohtaiset kokemukset kertovat aikamme erilaisista ilmiöistä.
Oliver: Itse olen tehnyt osallistavaa taidetta opiskeluajoista lähtien. Eräs professorini Hampurin taidekorkeakoulussa puhui dialogisesta taiteesta, siitä, että taide on aina kommunikointia. Emme tiedä vastauksia asioihin, mutta yhdessä löydämme ne.
Teette kansalaisten kanssa kolme katastrofielokuvien loppukohtausta, jotka esitetään Kansalaistorilla osana Helsingin juhlaviikkoja elokuussa. Mistä aihe kumpuaa ja mitä on luvassa?
Oliver: Tämä on meidän tapamme reagoida jatkuvaan kriisitilanteeseen, koronapandemiaan ja Venäjän sotaan Ukrainassa.
Tellervo: Toivon, että projekti tuo yllättäviä näköaloja sekä luovuuden ja yhteisöllisyyden voimaa näihin outoihin aikoihin. Valitsimme ihmisten ehdottamista ideoista kolme toteutukseen. Yksi loppukohtaus liittyy ekokatastrofiin, toinen on hirviökohtaus ja kolmannessa pandemia yhdistyy lasten johtamaan yhteiskuntaan, jossa aikuiset ovat zombeja.
Oliver: Saimme 105 hyvin mietittyä ehdotusta.
Tellervo: Valintojen tekeminen kesti kaksi viikkoa. Kuvasimme kohtaukset Kansalaistorilla toukokuun lopulla ja nyt leikkaamme materiaalia. Kannattaa tulla 17.8. Oodin eteen!
Millaista on työskennellä taiteilijana Helsingissä?
Oliver: Täällä on riittävästi eri alojen osaajia ja vähemmän hierarkiaa kuin monissa muissa maissa. Jos näet taidemuseon johtajan kadulla, voit mennä puhumaan hänen kanssaan.
Mikä on erityistä kotikaupunginosassanne?
Tellervo: Asumme lapsuudenkodissani Pitäjänmäen Marttilassa, joka on pieni rintamamiestaloalue. Se on rakennettu sodan jälkeen. Puutarhahulluna rakastan puutarhaamme, jossa kasvaa minttua, salaattia ja kaikenlaisia kukkia, myös Oliverin rakastamia rhododendroneita.
Oliver: Minä pidän erityisesti kivistä. Sain Tellervolta lahjaksi suuren graniittikiven puutarhaamme.
Tellervo: Kotikadullamme asuu monia luovien alojen ihmisiä ja koiranomistajia. Meillä on tanskalais-ruotsalainen pihakoira Bilbo.
Oliver: Finnvoxin studio sijaitsee lähellä. Joku on ennustanut, että tästä tulee seuraava Vallila.
3 yllättävää asiaa
→ Tellervo liikuttuu nähdessään ihmisten nautiskelevan olostaan julkisilla paikoilla. ”Olen opetellut pois työkeskeisyydestä.”
→ Oliver on kerran soutanut perheen Vartiosaaresta Pikku Leikosaareen kahdessa tunnissa.
→ Yksi Tellervon lempipaikoista on duon peliteknologialla HUSin Siltasairaalaan toteuttama teos, jossa liikutaan syöpäsairaiden sisäisissä maisemissa.
Vinkit saarten Helsinkiin
- Tellervo: ”Kannustan näkemään hieman vaivaa ja selvittämään, miten pääsee saariin, joihin ei ole vakituista veneliikennettä eikä siltaa. Matkalla saareen tulee ihana vapauden kokemus.”
- Oliver: ”Minun ja meidän lapsemme suosikkisaari on Pikku Leikosaari. Siellä on ihana kollektiivisesti hoidettu sauna, johon pääsee kysymällä, kuka on jonossa viimeisenä ja odottamalla vuoroaan. Sillä aikaa voi hypellä rantakivillä.”
Teksti: Katja Alaja • Kuva: Heli Blåfield
