Perhe-elämää keskustassa - Härmä-Koskisen perhe on juurtunut Punavuoreen
Julkaistu 31.5.2023
Teksti: Katja Alaja • Kuva: Miikka Pirinen
Elämä on hyvää, sillä koulu ja päiväkoti ovat naapurissa ja ranta sijaitsee vartin päässä. Ja ne tutut – heitä tulee vastaan joka kadunkulmassa.
Perhe Härmä-Koskinen esittelee kotikulmiaan innolla.
"Syömme aina välillä jäätelöä tässä Fredrikintorilla", äiti Milla Härmä kertoo. Torin laidalla Punavuoressa asuvaan perheeseen kuuluvat isä Jani Koskinen ja pariskunnan lapset Voitto, 10, Lempi, 8 ja Lyyli, 4.
Koti sijaitsee Lars Sonckin suunnittelemassa talossa, jossa toimii Metodistikirkko. Sunnuntaiaamuisin urkumusiikki kantautuu vanhempien makuuhuoneeseen. Vuokra-asunnossa on neljä huonetta ja keittiö, yhteensä 96 neliömetriä. Korkeisiin huoneisiin tulvii paljon valoa, ja kirjahylly on täynnä levyjä. Koskinen on aikanaan pyörittänyt omaa levykauppaa Vaasankadulla.
”Teimme lattiaremontin omalla rahalla, että saimme alkuperäisen puulattian esiin. Edelliset asukkaat olivat jo poistaneet tapetit seinistä”, Härmä kertoo.
Voitto kyllä piti tasaisista laminaattilattioista enemmän, sillä niillä pystyi piirtämään ilman alustaa.
Härmä kertoo, että jos perhe olisi päättänyt valita omistusasumisen, heidän olisi todennäköisesti pitänyt muuttaa pois ydinkeskustasta.
Härmä ja Koskinen ovat asuneet Punavuoressa jo yli kymmenen vuotta. Tuttujen vihje toi heidät Alppilasta Etelä-Helsinkiin.
"Viihdymme Punavuoressa todella hyvin. Kun astuu ulko-ovesta kadulle, on kaupungin paraatipaikalla”, Härmä kokee. Vanhempia innostaa myös alueen historia: on hauskaa kuvitella, millaisia ihmisiä alueella on aikanaan asunut.
Kivenheiton päässä kotoa ovat perheelle tärkeät Leikkipaikka Telakanpuistikko ja Leikkipuisto Seppä sekä meri.
Kauniina kesäpäivinä perhe istuu Kaivopuiston ja Eiranrannan nurmikoilla ja solmii kukkaseppeleitä.
”Katso”, Lyyli huikkaa. Hän on levittänyt lattialle suuren aarrekokoelmansa. Uimarannalta löytyneet kivet sekä kaakelin- ja lasinpalaset ovat hioutuneet kauniiksi ajan saatossa.
Koskinen ihailee merenrantoja myös lenkeillään aina Töölönlahtea myöten.
Perhe asuu jo kolmannessa asunnossa Punavuoressa. Lasten synnyttyä on tarvittu lisää tilaa.
”On hyvä, että meidän vieressämme sadan metrin päässä on Snellmanin ala-asteen koulu ja Päiväkoti Rööperi”, Koskinen sanoo.
Ruokakaupat ja Viiskulman terveysasema ovat nurkan takana. Rikhardinkadun kirjastoon ja Oodiin sekä keskustan museoihin kävelee vartissa. Jalkapalloseura PPJ:n hallille Jätkäsaareen kulkee vajaassa puolessa tunnissa.
Kaikki lapset harrastavat jalkapalloa ja laulavat kuorossa. Punavuori tuntuu muutenkin sopivalta lapsiperheelle.
”Tuntuu turvalliselta asua täällä, sillä ihmiset tekevät kaupungin. Kun menee ulos, tulee aina tuttuja vastaan”, Härmä sanoo. Seuraa piisaa kotirapusta lähtien, koska perhe tuntee lähes kaikki talon asukkaat ja lapset vierailevat toistensa luona leikkimässä.
Vapaa-ajalla pariskunta soittaa punk- ja popbändi Särkyneissä ja harjoittelee muun muassa Kaapelitehtaalla. Kulttuuri-ihmisinä he toivovat, että keskustassa olisi jatkossakin tilaa omaehtoisen kulttuurin tekemiselle. Ja nuorille sopiva kokoontumispaikka, kun lapset kasvavat.
Liikenteen kanssa on tultu sinuiksi. Autoa käytetään harvoin ja kun käytetään, se on yhteiskäyttöauto. Kävelemisen rinnalla lapset ottavat usein alleen skuutit ja ylittävät suojateitä luontevasti.
”Liikenne pitää vain oppia”, Härmä korostaa.
Hän itse rakastaa kävelyä – jopa niin paljon, että kävelee toisinaan kotiin Vallilasta ja samalla kokoustaa nappikuulokkeiden välityksellä. Härmä toimii opinto-ohjaajana Stadin ammatti- ja aikuisopistossa eli Stadin AO:ssa.
Raitiovaununkuljettajana työskentelevä Koskinen puolestaan polkee Töölön varikolle.
”On hienoa pyöräillä pitkin Fredrikinkatua aamuviideltä, kun juuri kukaan ei ole liikkeellä”, hän fiilistelee.
Viisi faktaa keskustasta
1. Keskustaan kuuluvat Kruununhaka, Kluuvi, Kaartinkaupunki, Kamppi ja Punavuori.
2. Keskustaan ja kantakaupunkiin – etenkin Katajanokalle, Töölöön, Kruununhakaan ja Punavuoreen – valmistui lähes 850 uutta asuntoa vuonna 2022. Se on yli puolet enemmän verrattuna vuoteen 2020.
3. Keskustassa ja kantakaupungissa rakennetaan suunnilleen yhtä paljon omistus- ja vuokra-asuntoja.
4. Keskustan kauppakeskusten kävijämäärät ovat vahvassa kasvussa. Citycenterin, Kluuvin, Kämp Gallerian ja Forumin kävijämäärät kasvoivat 21–32 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Kuitenkin keskustan liiketiloista oli tyhjillään lähes 9 prosenttia syksyllä 2022.
5. Raideliikenteen yhteyksiä keskustan ja kantakaupungin sisällä ja niiden lähialueille tullaan parantamaan.
Keskustaa uudistetaan
Helsingin kaupunki haluaa, että ydinkeskusta säilyy Suomen monipuolisimpana työpaikka-, palvelu- ja vapaa-ajan keskittymänä läpi vuoden. Koronapandemia haastoi tätä tavoitetta, mutta vastatoimet ovat käynnissä. Kaupunki on esimerkiksi perustanut HELY-työryhmän, koko nimeltään ”Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän yhteistyöryhmä ydinkeskustan elinvoiman vahvistamiseksi”. Siinä on mukana keskeisiä keskustan elinkeinoelämän toimijoita.
”Olen käynyt keskustelua eri foorumeilla siitä, mikä erottaa keskustan muista alueista Helsingissä. Siellä on muun muassa paljon vanhoja rakennuksia, ainutlaatuista historiallista syvyyttä ja merenrantaa, jossa on valtavasti mahdollisuuksia. Esimerkiksi nykyisen Eteläsataman ranta-alueelle tulee uusi Arkkitehtuuri- ja designmuseo ja rantapromenadi, täysin uudenlaista kaupunkitilaa”, maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen Helsingin kaupungilta pohtii ja lisää, että kulttuuripalvelujen vahvistuminen keskustassa on maailmanlaajuinen trendi.
Kaupunkiympäristön teettämän tutkimuksen mukaan ihmiset odottavat keskustalta viihtyisyyttä, palveluja ja kävelymahdollisuuksia.
”Kaduilla ja aukioilla voisi olla enemmän elämää, joten kannustamme yrittäjiä rakentamaan lasitettuja terasseja. Lisäksi teemme teknistä selvitystä, olisiko joidenkin kadunpätkien kattaminen mahdollista. Tämä lisäisi viihtyvyyttä talviaikaan”, Manninen kertoo kaupungin toimista.
Elielinaukion ja Asema-aukion arkkitehtuurikilpailun voittanut Klyyga-niminen ehdotus tuo paikalle uuden rakennuksen ja yhden ydinkeskustan suurimmista aukioista. Kaupunki kunnostaa Kaisaniemen puistoa, ja Rautatieaseman metroasema menee myös jossakin vaiheessa korjausremonttiin.
Kamppiin nousee keskustan ja eteläisen Helsingin asukkaita palveleva terveys- ja hyvinvointikeskus, ja asuntorakentaminen keskustassa ja sen lähialueilla jatkuu. Esimerkiksi vanhoja toimistoja muutetaan edelleen asunnoiksi, ja läheisten Jätkäsaaren ja Kalasataman uudisrakentaminen jatkuu. Myös pysäköintiä ja huoltoa kehitetään.
”Kaupunkina yritämme saada aikaan maanalaisia pysäköintilaitoksia keskustaan ja jopa Hakaniemeen sekä maanalaisen huoltotunnelin, jotta yritysten ja muiden toimijoiden huolto- ja jakeluliikenne sujuisi keskustassa”, Manninen päättää.
Teksti: Katja Alaja • Kuva: Miikka Pirinen
