”Oli siistiä nähdä oman idean toteutuvan” - Nuorilla on useita tapoja vaikuttaa kaupungin asioihin

Nuoret vaikuttavat monin tavoin siihen, mihin kaupungin rahoja käytetään. Esimerkiksi kansainvälistä kiinnostusta herättäneellä Nuorten budjetilla toteutetaan tänä vuonna noin 80 hanketta.

Helsinki varaa vuosittain 150 000 euroa nuorten ehdottamien uudistusten toteuttamiseen Nuorten budjetilla. Rahoilla on järjestetty esimerkiksi isoja tapahtumia. Nuorilla on sananvaltaa myös moniin arkisempiin asioihin, kuten nuorisotalojen ohjelmaan ja hankintoihin.

He voivat vaikuttaa laajemmin kaupungin asioihin jättämällä nuorten aloitteita kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi tai osallistumalla OmaStadiin, kaupungin osallistuvaan budjetointiin, jonka meneillään olevalla kaudella asukkaat päättävät uudistuksista 8,8 miljoonan euron edestä.

”Nuoret tietävät itse parhaiten, mikä heitä kiinnostaa ja millaisia hankintoja he toivovat. On tärkeä periaate, että jokainen nuori pääsee vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin, mutta se on myös hyvää demokratiakasvatusta. Helsinki on ollut Suomessa edelläkävijä nuorten osallistamisessa”, toteaa vuorovaikutusasiantuntija Johanna Laukkanen kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta.

Mutta mitä mieltä vaikuttamismahdollisuuksista ovat nuoret itse? Nuorten budjettiin osallistuneet Pihla Kirjokivi, 16, ja Noomi Öhman, 15, peukuttavat järjestelmälle.

He ovat olleet esimerkiksi käsikirjoittajina ja näyttelijöinä pelillisessä videossa nimeltä ”Mitä sä tekisit?”, joka toteutettiin Nuorten budjetin varoin.

”Me haluttiin tehdä video ja otettiin siihen teemaksi kiusaaminen, koska se on kaikkien mielestä tärkeä aihe. Sitä käsiteltiin kiusaajan, kohteen ja sivustakatsojan kannalta ja annettiin vinkkejä tilanteen ratkomiseen. Oli kiva tehdä videota. Saatiin uusia kavereita eri puolilta kaupunkia. Mekin ystävystyttiin”, viikkiläinen Kirjokivi ja malmilainen Öhman kertovat.

Videota on näytetty kouluissa sekä Suvilahdessa järjestetyssä nuorten tapahtumassa, joka sai alkunsa Öhmanin ideasta. Hän myös juonsi ”Kunnia kaikille äänille!!” -tapahtuman.

”Ehdotin, että järkätään sikaiso tapahtuma, jossa käsitellään vaikeita aiheita, niin kuin kiusaamista, syrjintää ja homofobiaa. Tapahtumapaikaksi saatiin Tiivistämö. Siellä oli paneelikeskusteluja, tunnettuja artisteja ja satoja nuoria. Huolistaan pystyi kertomaan huoliboksin ja -puun avulla tai juttelemaan niistä nuoriso-ohjaajien kanssa. Oli siistiä nähdä oman idean toteutuvan”, kertoo Öhman.

Nuorten budjettiin on osallistunut tänä vuonna jo lähes 10 000 helsinkiläistä 12—17-vuotiasta eli noin kolmannes ikäryhmästä. Määrä on pysytellyt noissa lukemissa viime vuosina, joten nyt näyttää siltä, että tulossa on osallistujaennätys, mahdollisesti jo syksyyn mennessä. Nuorten budjetti -toimintaa on järjestetty 10 vuotta, alussa nimellä Ruutibudjetti.

Päätösprosessi alkaa kouluissa tehtävällä kyselyllä, jossa nuoret kertovat toiveistaan, huolistaan ja ideoistaan. Niitä analysoidaan tekoälyn avulla ja saadaan esimerkiksi summauksia eri alueiden yleisimmistä teemoista. Kaupunki hyödyntää tietoja muun muassa epäkohtien korjaamiseksi. Tekoälyratkaisu on herättänyt kiinnostusta maailmallakin ja vienyt Helsingin esimerkiksi finalistiksi kansainvälisessä ”Innovation in Politics” -kilpailussa.

Nuoretkin tutustuvat tekoälyn tuottamiin tuloksiin ennen kuin aloittavat suunnitteluvaiheen. He muokkaavat alueellaan esitetyistä toiveista suunnitelmia, jotka viedään nuortenbudjetti.hel.fi-sivustolle, jossa kaikki 12—17-vuotiaat helsinkiläiset voivat äänestää suosikkejaan. Niiden selvittyä päätetään toteutustavoista.

Nuorilla on Helsingissä myös nuorisoneuvosto, joka edistää nuorten äänen kuulumista kunnan päätöksenteossa. Nuorisoneuvosto muun muassa tuo kaupunginvaltuustoon kahdesti vuodessa nuorten aloitteita, jotka liittyvät kaupungin toimintaan. Neuvostossa on 30 vaaleilla valittua 13—17-vuotiasta.