Yhä hiilipihimpää rakentamista

Helsinki haluaa huomioida rakentamisessa ilmaston asemakaavoituksesta alkaen. Luvassa on lisää puurakentamista, maalämpöä ja aurinkovoimaloita.

Kaavoituksella on suuret ilmastovaikutukset, koska sillä vedetään isot linjat lämmitystä ja liikennettä myöten, muistuttaa yksikön päällikkö Anri Linden kaupunkiympäristön toimialalta.
”Ilmaston kannalta on parasta rakentaa alueille, joilla on jo kunnallistekniikkaa ja julkista liikennettä, sillä niiden luominen aiheuttaa tuntuvat päästöt. Hiilipiheintä on puurakentaminen, joten sitä tullaan edellyttämään yhä useammin”, hän havainnollistaa.

Linden on ollut kehittämässä maailmanlaajuisestikin uraauurtavaa Helsingin asemakaavojen vähähiilisyyden arviointimenetelmää. Sen laskurilla voidaan vertailla ennalta esimerkiksi puu- ja betonirakentamisen tai maa- ja kaukolämmön tuottamia päästöjä. Näin suunnittelijat pääsevät valitsemaan asemakaavoihin mahdollisimman ilmastoystävällisiä ratkaisuja.

Kaupunki onkin saanut asuntorakentamishankkeensa parhaaseen A-energialuokkaan ja on saavuttanut alkuvuoden aurinkosähkötavoitteensa.

Rakentamisessa jo se säästää ilmastoa, että maamassoja ei siirrellä kauas. Helsinki kierrättää esimerkiksi perustuksien kaivuussa kertyneen aineksen mieluiten samalla tontilla vaikka maisemoinnissa, ja hyödyntää purkumateriaalejakin.
”Purkukohteiden elementeistä tehdään jo yleisesti mursketta. On kuitenkin tärkeää lisätä rakenteiden uudelleenkäyttöä ihan sellaisenaankin, koska se vähentää päästöjä vielä enemmän”, Linden mainitsee.

Tuore esimerkki rakennusmateriaalien kierrätyksestä on Lauttasaaresta, jossa 16 purkukiinteistön osat hyödynnetään mahdollisimman tarkkaan. Kaupunki on ollut tehostamassa kierrätystä ja työhön osallistuvien yritysten yhteistyötä. Hiilipihiä uudis- ja täydennysrakentamista kaupunki puolestaan vauhdittaa nyt erityisesti puurakentamisella.
”Puu on vähähiilisin rakennusmateriaali, koska puu on uusiutuva luonnonvara, joka sitoo hiiltä koko elinikänsä. Esimerkiksi 5-kerroksiseen puukerrostaloon käytetty massa kasvaa Suomen metsissä 10
minuutissa. Turvalliset puurakennukset voivat olla nykyään hyvin korkeitakin, kuten Tapiolan 13-kerroksinen asuintalo osoittaa.”

Asemakaavoituksella on Lindenin mukaan nykyisin tuntuva merkitys energiaratkaisuihin, mutta tulevaisuudessa ehkä vielä suurempi.
”Nyt kaavoilla vaikutetaan esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian tuotantoon. Tulevaisuudessa kaavoituksella saatetaan auttaa muodostamaan ja kehittämään vaikka isoja energiayhteisöjä, matalalämpöverkkoja ja kaksisuuntaisia energiaverkkoja.”

Helsinki suosii uusiutuvia energialähteitä kaavoituksen lisäksi energiaremonteissa. Kaupunki on esimerkiksi helpottanut maalämmön toteuttamista sallimalla ensimmäisenä Suomessa maalämpökaivojen rakentamisen yleisille alueille tietyin ehdoin. Jos vaikka taloyhtiön tontin koko ei riitä maalämmön energiapeittoon, saattaa yhtiö päästä sijoittamaan maalämpökaivonsa katu- ja viheralueille. Maalämpökaivoja saa nyt myös rakentaa aiempaa lähemmäs oman tontin rajaa.

Kaupungin energiarenessanssitiimi tarjoaa taloyhtiöille ilmaista neuvontaa energiatehokkaisiin ratkaisuihin siirtymisessä. Helsinki vauhdittaa ilmastotyötä myös laajemmin jakamalla kaavoitukseen
kehittämänsä arviointimenetelmän kaikkien siitä kiinnostuneiden kaupunkien käyttöön.