Turvallisesti Helsingissä - Mitä kuuluu kotivaraan ja miten suojaudutaan informaatiovaikuttamiselta?

Vaikka Helsinki koetaan tutkitustikin turvalliseksi, on hyvä tietää, miten toimia erilaisissa vaaratilanteissa. Lue alta poimintoja.

Väestönsuojat

Mitä?

Helsingissä on kiinteistökohtaisia väestönsuojia sekä yleisiä ja yhteiskäytössä olevia kalliosuojia. Kaupungissa on noin 5 500 väestönsuojaa, joissa on noin 900 000 suojapaikkaa.

Mihin ja milloin mennä?

Mikäli tilanne vaatii, nyt muussa käytössä olevat väestönsuojat otetaan suojauskäyttöön. Tällöin kansalaisia myös ohjeistetaan varautumiseen monin tavoin. Väestönsuojaan mennään vasta kun siihen kehotetaan yleisellä vaaramerkillä ja vaaratiedotteella. Kiinteistön pelastussuunnitelmassa on tieto, missä kiinteistön väestönsuoja sijaitsee. Lisätietoa saa taloyhtiöltä, isännöitsijältä tai rakennusvalvontaviranomaiselta. Helsingin yleiset väestönsuojat löytyvät kaupungin palvelukartalta
(palvelukartta.hel.fi) hakusanalla väestönsuoja.
→ Lisätietoa: hel.fi/vaestonsuojelu

Oma varautuminen

Miksi?

Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jossa yhteiskunnan tarjoamat palvelut jopa keskeytyvät. Kotitalouksilla pitäisi olla valmius 72 tunnin mittaisiin erityistilanteisiin.

Mitä kuuluu kotivaraan?

Muun muassa helposti valmistettavaa ja kaikille perheenjäsenille sopivaa ruokaa ja puhtaita vesiastioita. Lisäksi olisi hyvä olla esimerkiksi paristoilla toimivat radio ja taskulamppu, varavirtalähde
esimerkiksi puhelimen lataamista varten, välttämättömät lääkkeet, retkikeitin ja tulitikut sekä käteistä rahaa.
→ Katso tarkempi listaus ja ohjeet: 72tuntia.fi

Kaupunki varautuu

Miten?

Kaupungilla on turvallisuus- ja valmiusammattilaisia, jotka työskentelevät kaupungin turvallisuuden parantamiseksi ja huolehtivat kaupungin varautumisesta. Kaupunki tekee laajaa turvallisuusyhteistyötä myös kaupungin ulkopuolisten tahojen, kuten poliisin ja järjestöjen kanssa.
→ Lisätietoa: turvallisuus.hel.fi/turvallinen-helsinki

Informaatiovaikuttaminen

Miten tunnistaa?

Informaatiovaikuttamisella pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen sekä päätöksentekijöihin ja siten yhteiskunnan toimintakykyyn. Vaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi väärien tai harhaanjohtavien tietojen levittäminen ja painostaminen sekä sinänsä oikean tiedon tarkoitushakuinen käyttö (esimerkiksi faktat irrotetaan todellisesta asiayhteydestään).

Mitä tehdä?

Ohjeita löydät Kyberturvallisuuskeskuksen sivuilta.

Tässä muutama vinkki:
→ Tarkastele kokonaisuutta. Lue koko teksti ennen kuin levität sitä.
→ Mieti miten tekstillä ja mahdollisesti esimerkiksi kuvilla ja grafiikoilla pyritään vaikuttamaan sinuun.
→ Kiinnitä huomiota kieleen. Useat toimijat ovat hyödyntäneet automatisoituja käännöksiä, jotta viesti leviäisi useilla kielillä.
→ Jos kyseessä on verkkosivu, tarkastele sivun osoitetta (URL). Tunnettuja verkko-osoitteita on voitu väärentää esimerkiksi muuttamalla osoitetta hieman.
→ Varmista viestissä esitetty tieto tai väite tarvittaessa useammasta lähteestä.