Mikko von Hertzen Minun Helsinkini -palstalla: ”Vetäydyn usein luonnon rauhaan”
Julkaistu 1.6.2022
Teksti Katja Alaja • Kuvat Kimmo Brandt
Laulaja-kitaristi Mikko von Hertzenin kotikaupunginosa huokuu nuoruuden nostalgiaa. Parhaiten hän viihtyy kuitenkin vähän syrjässä.
Miksi tapaamme Sibelius-lukion pihalla?
Siksi, että olen muuttanut Kruununhakaan. Kävin aikanaan musiikkipainotteisen Sibelius-lukion, ja olen viettänyt täällä paljon aikaa nuorena. Kokenut ihastumiset, hengannut porttikongeissa ja saanut oman pankkitilin silloiseen Merita-pankkiin. Lapsuuteni vietin Etelä-Haagan ja Munkkivuoren koriskentillä
ja lähimetsissä.
Mikä Kruununhaassa on parasta?
Pidän Krunikassa siitä, että se on yksi Helsingin vanhimmista kaupunginosista. Asun itse 1880-luvulla rakennetussa talossa. Minulle tulee siitä hyvin juurtunut olo. Sekin on kivaa, että lähellä on yhä kivijalkakauppoja.
Saatan poiketa Rosebudiin katsomaan, onko sinne tullut uusia palapelejä. Täältä on helppo tehdä spontaaneja liikkeitä, mennä katsomaan jokin show – se rikastuttaa elämää. Hiljattain ei tarvinnut kuin kävellä sillan yli Taideyliopiston Teatterikorkeakouluun kummityttöni Ronja Kuoppamäen ensimmäiseen teatteriesitykseen.
Sanot olevasi maalaisstadilainen. Mitä se tarkoittaa?
Hakeudun usein luonnon äärelle, se tuo elämään harmoniaa. Jos minulla on vapaapäivä, kävelen yksin tai ystävän kanssa kotikaupunkini merenrantoja pitkin ja syön kalakeiton Cafè Adjutantissa Tamminiemessä. Tai sitten menen Kulosaareen, minulle kaikkein läheisimpään kaupunginosaan, jossa minulla ja isovanhemmillani on ollut kodit. Isoisäni oli orkideaintoilija, jolla oli kasvihuone täynnä eri orkidealajikkeita.
Mistä Von Hertzen Brothers sai idean rokkia, taidetta ja metsänsuojelua yhdistävään kampanjaan?
Minun ja veljieni Kien ja Jonnen luontosuhde on pysynyt aktiivisena lapsuuden mökkikesistä lähtien ja vahvistunut koronan aikana. Luonto on selkeästi heijastunut uuden ”Red Alert in the Blue Forest” -levymme viipyilevien biisien luonteeseen, tapahtuvathan asiat luonnossa hitaasti. Tästä kaikesta nousi
idea suojella meille tärkeää eteläsuomalaista metsää Luonnonperintösäätiön kanssa. Blue Forest -taidehuutokaupassa myytiin 12 kotimaisen kuvataiteilijan tulkinnat biiseistämme. Sen, yrityslahjoitusten ja keräyksen tuloksena meillä on kasassa jo lähes 170 000 euroa.
3 yllättävää asiaa Mikko von Hertzenistä
→ On hurahtanut Wordle-sana-arvoituspelin pelaamiseen kännykällä.
→ Sanoo, ettei tarvitse kalenteria, koska vasemman käden
etusormen pään iho alkaa ”kuoriutua” aina maaliskuun alussa.
→ On osallistunut englanniksi selostetulle venekiertoajelulle, sillä
halusi oppia lisää kotikaupunkinsa rannoista.
Rauhan tyyssijat Kulosaaressa
- Kivinokan uimaranta. ”Siellä saa olla rauhassa.”
- Soutelu vanhojen huviloiden täplittämän Kulosaaren ympäri. ”Äidinpuoleinen sukuni kehitti saarta, kun se oli huvilakaupunki. Siitä tuli osa Helsinkiä vuonna 1946.”
- Eugen Schaumanin puisto, joka reunustaa pyöreää lahtea. ”Harva tietää tämän kauniin paikan. Rentoudun sen edessä Kulosaaren kasinon laiturilla lukemalla.”
Teksti Katja Alaja • Kuvat Kimmo Brandt