Teemasivut: Työllistymiseen yhä enemmän keinoja

Julkaistu 25.3.2021

Helsingin työllisyyspalvelujen teemasivut

Työllisyyden kuntakokeilu kuulostaa kankealle, mutta pelko ja ennakkoluulot pois! Käytännössä kokeilu antaa Helsingille uusia mahdollisuuksia parantaa erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien työllisyyttä.

PARHAIMMILLAAN työllisyyspalvelujen avulla voi saada kokonaan uuden ammatin. Lapista Helsinkiin muutamia vuosia sitten muuttanut Heidi Hämäläinen päätyi työllisyyspalvelujen kautta päiväkotiin työkokeiluun.

”Opiskelin aiemmin leipuri-kondiittoriksi, mutta jouduin jäämään käden rasitusperäisen vamman takia pitkälle sairauslomalle. Sairaus lomat seurasivat toisiaan, ja lopulta kävi selväksi, etten voi enää palata työhöni. TE-toimiston kautta pääsin tapaamaan uraohjaajaa. Hänen avullaan minulle järjestyi työkokeilupaikka”, Hämäläinen kertoo.

Työkokeilu päiväkodissa sovittiin ensin kolmeksi kuukaudeksi. Koska ala varhaiskasvatuksen parissa tuntui omalta, työkokeilun aikaa pidennettiin kuuteen kuukauteen. Sen jälkeen Hämäläisen on tarkoitus hakea oppisopimuskoulutukseen päiväkotiin.

”Oli hyvä, että pääsin henkilökohtaiseen ohjaukseen. Yllätyin siitä, että prosessi oli lopulta niin helppo ja nopea. Toivon, että tällaisia helposti lähestyttäviä polkuja olisi enemmänkin tarjolla työttömille nuorille.”

Kuntakokeilu

TYÖLLISYYDEN kuntakokeilussa vastuu työvoimapalvelujen tarjoamisesta on siirretty työ- ja elinkeinoministeriöltä kunnille. Kokeilukunnat vastaavat osin alueensa työ- ja elinkeinopalvelujen (TE-palvelut) tarjoamisesta.

Kokeiluihin ohjataan ne työttömät ja työvoimapalveluissa olevat työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat kaikki alle 30-vuotiaat työnhakijat sekä maahanmuuttajat ja vieraskieliset, jotka ovat joko työttömänä tai työvoimapalvelujen piirissä.

Isommin ja enemmän resursseja

MAALISKUUSSA 2021 käynnistyneet työllisyyden kuntakokeilut tehostavat työnhakijoiden palveluvalikoimaa ja asiakaskokemusta. Kokeilussa on mukana 125 kuntaa. Kuntakokeilut mahdollistavat vahvemman yhteistyön yrityskentän, oppilaitosten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, jotta työttömien työnhakijoiden työllistymisen esteitä voidaan purkaa.

”Muutoksen myötä Helsingin kaupungille siirtyi TE-toimistosta noin 250 työllisyydenhoidon ammattilaista sekä toimitiloja Itäkeskuksesta ja Pasilasta. Helsingissä on pääkaupunkina suuret asiakasvolyymit ja siksi se on hieman erilaisessa asemassa kuin muut kaupungit. TE-palveluista kaupungille siirtyvien 50 000 työnhakijan joukosta noin 40 prosenttia on maahan muuttaneita”, palveluesihenkilö Heidi Lehtovaara sanoo.

Työllisyyden kuntakokeilu avaa uusia ja tehokkaampia väyliä työllistymiseen myös maahan muuttaneille.

”Lähes 70 prosenttia naisista muuttaa Suomeen perhesyistä, jolloin koulutus- tai työpaikkaa, saati sosiaalisia ja ammatillisia verkostoja ei usein ole valmiina.”

Uusia polkuja Helsingin työllisyyteen

KORONAPANDEMIA on kurittanut palvelualaa poikkeuksellisen kovalla kädellä Helsingissä, ja tilanne on heijastunut myös kaupungin työttömyyslukuihin. Etenkin nuorten työllisyystilanne on heikentynyt muita enemmän.

Helsingin kaupungin maahanmuuttoja työllisyysasioiden johtaja Ilkka Haahtela huomauttaa, että työllisyystilannetta pyrittiin ratkomaan kuntatasolla jo ennen pandemiaa. Nyt työllä on entistä suurempi merkitys.

”Työttömyyden syyt ovat yhä moninaisempia. Taustalla voi olla niin osaamisen puutetta, työ- ja toimintakykyyn liittyviä haasteita tai verkostojen puutetta. Myös työmarkkinat ovat muuttuneet ja muuttuvat jatkossa yhä enemmän ja nopeammin”, Haahtela taustoittaa.

Haahtela huomauttaa, että työllisyyspalvelujen uuden mallin tavoitteena on ennen kaikkea etsiä työllisyystilanteeseen ratkaisuja ja poistaa esteitä.

”Työllisyyspalveluja on tärkeä pilotoida rohkeasti, ja meillä on isona kaupunkina siihen hyvät eväät. Emme halua tuottaa kaikkia palveluja itse, vaan hyödyntää valtavan kirjon erilaisia palveluja. Kuntakokeilussa hyödynnetään vahvasti myös dataa ja tiedolla johtamista. Sekin auttaa meitä toimimaan entistä ketterämmin”, Haahtela lisää.

Palvelua omalla äidinkielellä

TYÖLLISYYSPALVELUJEN asiakkaille on tärkeää, että he saavat palveluita omalla äidinkielellään.

Sama on huomattu myös Helsingin työllisyydenhoidon koordinoimassa Women to Work -hankkeessa (2019–2021).

”Olemme palvelleet työnhakija-asiakkaitamme suomen, ruotsin ja englannin lisäksi venäjäksi, somaliksi ja arabiaksi. Selkosuomen käyttö on myös tärkeää. Lisäksi olemme pystyneet tukemaan ostopalveluilla sellaisia tarpeita, joita emme ole aiemmin voineet ottaa huomioon”, kertoo projektisuunnittelija Tanja Namrood.

Hän muistuttaa, että keskeistä on ymmärtää asiakkaan kokonaistilanne.

”Kuntakokeilun myötä pystymme panostamaan niin omakielisyyteen kuin intensiiviseen ohjaustyyliinkin. Työllisyyden esteenä voi olla esimerkiksi jokin terveysasia, joka tulee oma kielisen ohjauksen avulla selkeästi esille. Tällöin voimme auttaa sen ratkomisessa ja polku kohti työllistymistä voi aueta”, Namrood kertoo.

Auttamista yhteisvoimin ja monialaisesti

TYÖHÖN kuntouttavien palvelujen Nuorten tiimi palvelee monien eri palvelujen tarpeessa olevia alle 30-vuotiaita nuoria. Palveluesihenkilö Kristiina Ahon mukaan tiimin perusperiaatteena on auttaa nuoria kokonaisvaltaisesti eteenpäin elämässä, joko töihin tai opintojen pariin.

”Meillä tulee jatkossakin olemaan laajaalaista osaamista. Mukana on sosiaalityöntekijöitä, sosionomiasiantuntijoita AMK-koulutuksella, TE-toimistosta siirtyneitä asiantuntijoita eri taustoilla sekä esimerkiksi ammatinvalintakysymyksiin erikoistuneita psykologeja”, Aho kertoo.

Mukana tiimissä on myös muun muassa Kelan työkykyneuvojia, opinto-ohjaaja, terveydenhoitajien palveluja sekä yrityskoordinaattori.

”Tällaisen toimintamallin ja kokoonpanon avulla pystymme saamaan nuoren tilannetta ja asioita oikeasti eteenpäin.”

Lisätietoa työllisyyspalveluista

Ajantasaisin tieto ja aukioloajat:
www.tyollisyyspalvelut.hel.fi

Toimipisteet:
Pasila, Ratapihantie 7
Itäkeskus, Asiakkaankatu 3
Ohjaamo, Kamppi, Fredrikinkatu 48

Apua puhelimitse:
ma–pe klo 9–16.15
Henkilöasiakkaan puhelinpalvelu:
suomeksi 0295 025 500
på svenska 0295 025 510
in English 0295 020 713
на русском языке 0295 020 715