Oulunkylä – raiteiden kasvattama

Oulunkylän kasvua maalaiskylästä huvilayhdyskunnaksi ja kaupunginosaksi ovat vauhdittaneet raiteet. Tulevaisuudessa liikennöi Raide-Jokerikin.

RUNSAAT sata vuotta sitten venäläiset upseerit ja varakkaat helsinkiläiset nauttivat vesihoidoista Oulunkylän kylpylässä ja juhlivat Seurahuoneella. Juna toi Oulunkylään myös V.I. Leninin, joka piileskeli pari viikkoa Havulinna-nimisessä pensionaatissa vuonna 1907.

Virkamiehet muuttivat perheineen kauniisiin huviloihin viettämään kesää. Oulunkylään oli helppoa ja edullista rakentaa, koska alueella ei ollut asemakaavaa. Hyvä junayhteys houkutteli myös pysyviä asukkaita.

Helsingin maalaiskunnasta irrottautunut Oulunkylä–Åggelbyn kunta ehti olla itsenäinen vain vuodet 1921–1945, sillä Oulunkylästä tuli suuren alueliitoksen myötä vuonna 1946 osa Helsingin kaupunkia. Helsinki oli jo vuonna 1908 ostanut Oulunkylän kartanon maat ja omisti vuonna 1932 kaksi kolmasosaa Oulunkylän maa-alasta.

Nykyinen Oulunkylä on rakennettu suurelta osin vuoden 1953 asemakaavan mukaan. 1960-luvulta alkaen alueelle nousi kiihtyvään tahtiin sekä asuntoja että teollisuus- ja liiketiloja. Aseman keskeinen merkitys väheni, kun monet kaupalliset ja kunnalliset palvelut sijoitettiin 1980-90-luvuilla pääkatujen risteykseen.

Kaupunginosaan kuuluvat nykyään Maunula, Maunulanpuisto, Metsälä, Patola, Pirkkola, Veräjälaakso ja Veräjämäki. Oulunkylä on tunnettu hyvistä liikunta- ja virkistysmahdollisuuksistaan, kuten Vantaanjoen ulkoilureiteistä, Pikkukosken uimarannasta, Pirkkolan liikuntapuistosta sekä Helsingin ensimmäisestä tekojääradasta.

OULUNKYLÄN vanhimmassa talossa Kantakyläntiellä asuva Raimo Lång arvostaa alueen pitkää historiaa ja upeita luontokohteita esimerkiksi Vantaanjoen varrella. Erityisen ihastunut hän on Pakilan Lastenpaikan takana kasvavaan vanhaan metsään, jossa elää liito-oravia.

Lång perheineen osti melko huonokuntoisen, 1790-luvulta peräisin olevan, Månsaksen tilan päärakennuksen 1990-luvulla, ja he ovat kunnostaneet sitä huone kerrallaan. Raimon isovanhemmat olivat asuneet talossa 1900-luvun alussa. Myöhemmin talossa eli tunnettu näyttelijä Nanny Westerlund-Serlachius lähes 40 vuotta.

”Isäni kertoi, että Tapio Rautavaara vieraili nuorena usein tässä talossa 1920-luvulla, koska hän tunsi isoäitini. Alue oli silloin hyvin ruotsinkielistä, isoisänikin oli Ruotsin kansalainen, joka asui ja teki töitä molemmissa maissa”, kertoo Lång.

Oulunkylässä yli 40 vuotta asunut Leena Seitola arvostaa myös Oulunkylän luontoa, mutta erityisesti alueen loistavaa sijaintia junaradan ja poikittaisliikenteen solmukohdassa.

”Tällä hetkellä Raide-Jokerin rakentaminen ja täydennysrakentaminen ovat myllertäneet seutua, mutta muutaman vuoden päästä kaiken pitäisi olla valmista”, toteaa Seitola.

Oulunkylä viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhliaan. Oulunkylä-seuran johtokunnan jäsen Marja Markko kertoo, että Seurahuoneella aiotaan järjestää syyskuussa kyläjuhlat, mikäli koronatilanne sen sallii. Suunnitteilla on sekä musiikkiesityksiä että musiikin tekemistä, kuten esimerkiksi bändipajoja ja biisikilpailu. Luvassa on myös luentoja alueen historiasta ja luontokohteista.

”Musiikki liittyy olennaisesti Oulunkylään. Seurahuoneella toimi 10 vuotta Pop & Jazz musiikkiopisto, ja alueella asuu useita muusikoita. Ja asuihan tunnettu laulaja, filmitähti ja olympiavoittaja Tapio Rautavaarakin täällä”, kertoo Markko.

• 

Lähteet: Anja Kervanto Nevanlinna. Oulunkylä Åggelby. Vanhan huvilakaupungin aikakerrostumat; Maunu Harmo: Oulunkylä - Åggelby. Vihreä idylli; Leena Rossi: Viljelyskylä - Huvilayhdyskunta - Esikaupunki - Kaupunginosa. Agricolaverkko.fi; Kaupunginosapolut; Oulunkylä-Seura; Wikipedia.