Nuoret voivat vaikuttaa monin tavoin

Helsinkiläisnuoret voivat vaikuttaa esimerkiksi nuorisoneuvoston, RuutiBudjetin ja OmaStadin avulla.

NUORILLA on monia vaikutusmahdollisuuksia Helsingissä. Yksi keskeisimmistä on Helsingin nuorisoneuvosto, joka tuo nuorten mielipiteitä ja näkökulmia kunnalliseen päätöksentekoon. Neuvostoon kuuluu 30 vaaleilla valittua 13–17-vuotiasta.

Nuorisoneuvosto tapaa säännöllisesti kaupungin pormestaristoa ja toimialojen johtoryhmiä. Lisäksi neuvostolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimialojen lautakuntien kokouksissa. Neuvosto tuo kaupunginvaltuustoon nuorten aloitteita pari kertaa vuodessa ja vastaa lausuntopyyntöihin sekä tekee oma-aloitteisesti kannanottoja.

NEUVOSTON puheenjohtaja Katja Legeza kertoo työn sujuneen korona-ajasta huolimatta.

”Yhteistyö on onnistunut päättäjien kanssa, ja neuvosto on voinut osallistaa muita nuoria päätöksentekoon kyselyiden avulla. Toivon meidän vielä pääsevän vierailulle etänä tai paikan päälle moneen oppilaitokseen. Haluan nuorten tietävän, että olemme heitä varten.”

Legeza haluaa niin nuorten kuin muidenkin tajuavan, että suuri osa kaupungin päätöksenteosta koskee nuoriakin, ja siksi heitä on tärkeää kuunnella.

”Esimerkiksi asemakaavamuutos voi kuulostaa kaukaiselta asialta, mutta sen mukaisesti alueille tehdyt muutokset koskevat todennäköisesti nuoria yhtä lailla kuin aikuisiakin.”

Neuvosto aikoo muun muassa ajaa ilmastonmuutoksen hillintää ja nuorten hyvinvoinnin kehittämistä.

NUORET ideoivat ja neuvottelevat uudistuksia myös oman osallistuvan budjetointinsa eli 150 000 euron suuruisen RuutiBudjetin avulla. Viime vuonna mukana oli lähes 10 000 nuorta. Nuoret voivat vaikuttaa myös kaupungin osallistuvan budjetoinnin OmaStadin avulla hankkeisiin,

joihin varataan vuosittain noin 4,4 miljoonaa euroa. Muita vaikutuskanavia ovat esimerkiksi kaupungin palautejärjestelmä, Kerro kantasi -palvelu ja Palvelukartta.

Lisätietoa: ruutibudjetti.hel.fi, omastadi.hel.fi, kerrokantasi.fi, palvelukartta.hel.fi, hel.fi/palaute

Pieni Helsinki-visa

1. Missä on Helsingin korkein pulkkamäki?
a) Kaivopuistossa
b) Malminkartanon täyttömäellä
c) Tuorinniemen kalliolla

2. Kuinka monta kaupungin valtuutettua on Helsingin kaupunginvaltuustossa?
a) 40
b) 60
c) 85

3. Mikä on Korkeasaaressa elävä huulipekari?
a) pusukala
b) sorkkaeläin
c) sammakko

4. Mitä tarkoittaa stadin slangin sana skrivaa?
a) luistelee
b) juoksee
c) kirjoittaa

5. Missä on poltettu pääsiäiskokkoja?
a) Halkolaiturilla
b) Seurasaaressa
c) Torkkelinmäellä

6. Montako prosenttia helsinkiläisistä on alle 18-vuotiaita?
a) 17
b) 25
c) 32

Oikeat vastaukset: 1 b, 2 c, 3 b, 4 c, 5 b, 6 a

Stadin eläin: Töyhtöhyyppä

Jos kuulet luonnossa naukauksia, äänessä saattaa olla kissan sijaan töyhtöhyyppä. Varhaisena muuttolintuna se palaa näihin aikoihin. Nimensä tämä naakan kokoinen kahlaaja on saanut päässään harittavasta töyhdöstä. Kaukaa hyyppä voi näyttää mustavalkoiselta, mutta selkäpuolessa on vihreän sekä punaisen metallinhohdetta ja alaperä on vaaleanruskea.

Töyhtöhyyppä lentää heittelehtivästi. Soidinaikanaan se tekee huimia taitolentoesityksiä reviirillään. Helsingissä töyhtöhyypän näkee todennäköisimmin Viikissä. Koko kaupungissa pesii 60–70 paria pääasiassa viljellyillä pelloilla. Naaras munii huhtikuussa, ja myös koiras osallistuu hautomiseen. Poikaset etsivät pienestä alkaen itse ravintonsa, johon kuuluu hyönteisiä, matoja ja muita pieniä selkärangattomia. Kesällä alkava syysmuutto jatkuu loka-marraskuuhun.

Lähteet: Ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen/Kaupunkiympäristön toimiala, Lintuportti.com, Wikipedia