Näin Helsingissä voidaan

Uusin kaupunkilaisten hyvinvointia ja terveyttä mittaava HYTE-barometri kuvaa vuosia 2018–2021. Alla on poimintoja barometrista.

Onnistumisia

• Noin 90 % varhaiskasvatusyksiköistä osallistuu liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmaan.

• Ikääntyneille suunnattua viestintää ja digitukipalveluja on kehitetty. Digitukea saa 130 toimipaikasta viikoittain.

• Helsinkiläisten ikävakioitu sairastavuusindeksi oli 87 pistettä vuonna 2019, kun koko maan vertailuluku on 100. Helsinkiläiset ovat terveempiä kuin suomalaiset keskimäärin, mutta Helsingin alueiden välillä on suuria eroja.

• Helsinki koetaan turvalliseksi. Vastaajista koki olonsa turvalliseksi   36,8 % ja melko turvalliseksi 54,8 %. Melko turvattomaksi tuntee olonsa 5 % ja turvattomaksi 1,3 %. (Helsingin turvallisuustutkimus 2018)

• Kaupunkipyörillä on ajettu 2,6 miljoonaa matkaa kaudella 2020.

• Koko maassa 13,6 % 20–54-vuotiaista tupakoi. Helsingissä vastaava luku on noin 9,4 %. (Vuoden 2018 tilasto)

Huolenaiheita

• Työttömyyden ja lomautuksien äkillinen nousu koronapandemian seurauksena on kohdistunut erityisesti nuoriin aikuisiin ja ulkomaalaistaustaisiin asukkaisiin. Työttömien osuus työvoimasta Helsingissä lokakuussa 2020 oli 13,6 % eli 5 prosenttiyksikköä suurempi kuin lokakuussa 2019.

• 13–17-vuotiaiden omien päihde- ja mielenterveyssyiden vuoksi tehdyt lastensuojeluilmoitukset ovat lisääntyneet. Niitä tehtiin 1 160 ilmoitusta vuonna 2019.

• Vaikka Liikkumisohjelma on edistänyt aikuisten arkiliikkumista, iso osa kaupunkilaisista liikkuu liian vähän. Kuntoliikuntaa harrastaa aikuisista vähän yli 34 %.

• Helsinkiläisten mielen hyvinvointi on heikommalla tolalla kuin muualla maassa keskimäärin. Esimerkiksi aikuisten psyykkinen kuormittuneisuus on Helsingissä 14,4 % kun se koko maassa on 14 %.

• Lukiolaisista yksinäiseksi itsensä usein tunsi 29 % vuonna 2020.

Suurin osa voi hyvin

Suurin osa helsinkiläisistä voi hyvin erilaisilla hyvinvoinnin mittareilla tarkasteltuna, mutta elämänlaadussa, terveydessä ja hyvinvoinnissa on nähtävissä eroja koetun toimeentulon mukaan ja helsinkiläisten terveydessä on suuria eroja asuinalueiden välillä.

Koettu hyvä toimeentulo lisää onnellisuuden tunnetta aikuisväestössä. 56 % niistä, jotka kokevat toimeentulonsa helpoksi ovat onnellisia. Koettu heikko toimeentulo vähentää onnellisuuden tunnetta aikuisväestössä. 36 % niistä, jotka kokevat toimeentulonsa heikoksi ovat onnellisia.

(Koettu toimeentulo on yksilön henkilökohtainen käsitys omasta tai perheen taloudellista tilanteesta, jonka yksilö muodostaa vertailemalla omaa tilannetta suhteessa muihin lähiympäristössä.)

Lue lisää Stadin HYTE-barometrista täältä.