Stoppi lounailta lintsaamiselle

Kouluruokailua tuunataan, jotta yläkoululaiset söisivät kaikki lounaansa. 

Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulokset ovat pysäyttäviä. Jopa yli 40 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista jättää koululounaan syömättä kerran viikossa. Se ei tiedä hyvää nuorten terveydelle ja jaksamiselle. 

”Kun selvitimme oppilailta, mistä kiikastaa, he sanoivat kaipaavansa uudistusta ruokailukokemukseen kokonaisuutena tiloista ja tunnelmasta alkaen. Testaamme nyt, auttaako esimerkiksi tilojen muuttaminen ravintolamaisemmiksi valaistuksella, taustamusiikilla, opasteilla ja paremmalla viestinnällä”, kertoo kehityspalvelut-yksikön johtaja Mikael Neuvonen Palvelukeskus Helsingistä, joka tuottaa valtaosan kouluruokapalveluista Helsingissä. 

MEILAHDEN yläaste lähti ensimmäisenä mukaan seitsemän viikon mittaiseen kokeiluun, jolla etsitään tapoja tehdä kouluruokailusta houkuttelevampaa. Koronan takia suunnitelmia on jouduttu karsimaan, eikä esimerkiksi maustemestaksi nimettyä maustepistettä, pöytävalaisimia ja palautekanavaa ole voitu ottaa käyttöön. Opasteita, kylttejä ja julisteita kuitenkin testataan. Näkyvissä on myös edellisen päivän ruokahävikin määrä, ja asiasta muistutellaan tarjotin- ja pöytätarroinkin. 

”Opasteet ovat hyödyllisiä ja kivoja, ja hävikin kertominen on hyvä juttu. Äänestimme ruokailuun rauhallista taustamusiikkia. Lounas on monipuolinen ja se tulee syötyä, koska muuten ei jaksa pitkää päivää. Jotkut eivät ehkä kuluta yhtä paljon tai käyvät ostamassa syömistä kaupasta. Salaattipöytä on parantunut viime vuosina ja on kiva, että aina on kasvisvaihtoehtokin tarjolla kaikille, mutta tuoretta leipää saisi olla useammin näkkärin sijaan”, toteavat 8-luokkalaiset Fia Meltovaara ja Elmo Salo. 

Rehtori Ulla Rönkä pitää kokeilun tuomia visuaalisia elementtejä selkeinä ja tervetulleina, mutta on pahoillaan siitä, että korona typistää hanketta. 

”Ruoan menekki on kasvanut tuntuvasti tänä syksynä. Siihen ovat tosin voineet vaikuttaa pilotin lisäksi koronan takia tekemämme tila- ja aikataulujärjestelyt. Kun oppilaita on kerralla vähemmän syömässä, hälyä ja jonoja on vähemmän. Nuoret ovat nykyään hyvin kiinnostuneita ruoasta ja sen alkuperästä. Moni heistä ilmaisee itseään ja arvojaan ruokavalinnoillaan. Ruoka tulee esiin opetuksessakin, esimerkiksi terveystiedon tunneilla”, kertoo Rönkä. 

Kokeilussa ei ole puututtu tarjottavaan ruokaan, koska se ei noussut kyselyissä epäkohtien kärkeen. Ruokatarjontaa on muutettu oppilaille mieluisammaksi jo vuosien ajan muun muassa kyselyiden ja ruokaraatien sekä toive- ja teemaviikkojen avulla. 

”Uudistimme kyllä ruokien nimiä. Esimerkiksi ahven-hauki-kalahampurilainen on nyt fisuburgeri. Tulevaisuuden kehitysasioita ovat esimerkiksi oppilaiden ehdotus ruoan ottamisesta mukaan kouluravintolasta ja sovellus ruokalistaan ja palautteeseen liittyen”, kertoo Mikael Neuvonen. 

Mukaan kokeiluun on lupautunut myös Jakomäen Kankareenpuiston peruskoulu, josta saadaan tietoa uusissa koulutiloissa toimivista ratkaisuista. Kokemukset erilaisista kouluista ovat tärkeitä, koska toimivimpia käytäntöjä aiotaan monistaa muihinkin kaupungin kouluihin. 

Kaupunkiorganisaation sisällä pilotilla halutaan sujuvoittaa kouluruokailuun vaikuttavien toimijoiden yhteistyötä. Siksi palvelumuotoiluprojektiin otettiin mukaan myös muotoilutoimisto. 

”Aloitimme kehitystyön tästä haastavimmasta ikäryhmästä. Silloin kapina, ulkonäköpaineet ja ryhmäpaine ovat pahimmillaan. Muilla ikäryhmillä lounaiden väliin jättämistä ei niin paljon olekaan, mutta nekin hyötyvät muutoksista”, toteaa Neuvonen. 

Päiväkotiruokailuakin uudistettiin 

Kaupungin päiväkotien ruokalistoja uudistettiin tänä syksynä. Kaksi liharuokapäivää korvattiin kasvis- ja kalaruokapäivällä kuuden viikon ruokalistalla. 

”Teimme muutokset palautteen ja kaupungin hiilineutraaliustavoitteiden takia. Lisäsimme myös perunan osuutta suhteessa riisiin ja toimme kolmelle päivälle lämpimän kasvislisäkkeen. Näin lapset pääsevät tutustumaan ja totuttautumaan kasviksiin eri muodoissa. Jos kasvisten syönnistä tulee luontevaa jo pienenä, se jatkuu todennäköisesti läpi elämän”, toteaa ruokapalveluasiantuntija Sirpa Jalovaara kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta. 

Päiväkodeissa tarjotaan aamupalan ja lounaan lisäksi välipala, vuoro- ja iltahoitopäiväkodeissa myös päivällinen ja iltapala. Esimerkiksi puurot ja maitotuotteet ovat pelkästään luomua. 

”Myös monet hedelmät ja kasvikset ovat luomua. Ruoan alkuperään tutustutetaan esimerkiksi asettamalla ruokailutilaan nähtäväksi kokonaisia kuorimattomia juureksia, ja osalla päiväkodeista on omia yrttiviljelmiäkin.” 

Ruokavuotta piristävät vuodenkiertoon liittyvien juhlien lisäksi muun muassa maateemat. 

”Monissa päiväkodeissa huomioidaan siellä olevien maahanmuuttajataustaisten lasten kulttuurit ja otetaan heidän vanhempansakin mukaan ohjelman toteutukseen. Lisäksi päiväkodeissa voidaan viettää äitienpäivää, isänpäivää ja isovanhempien päivää, jolloin vierailijoille tarjotaan esimerkiksi aamupala.” 

Kauramaitoa äänestettiin

Asukkaiden toive kasvipohjaisten juomien tarjoamisesta päiväkodeissa ja kouluissa toteutui. Kotimainen kauramaito on ollut juomavaihtoehtona päiväkoti Inkiväärissä, Botby förskolassa, Botby grundskolassa, Pakilan yläasteella ja Sibeliuslukiossa elokuun lopusta. Kokeilu jatkuu noin vuoden siihen asti kuin kaupungin osallistavan budjetoinnin OmaStadin avulla saadut 100 000 euroa riittävät. Kokeilua äänesti yli 4 000 asukasta. Kokeilu kartuttaa tietoa kauramaidon kulutuksesta ja hävikistä. Kohteet valittiin arpomalla, mutta niin, että mukaan pääsi eri ikäisiä lapsia ja nuoria.